Kylät

Pala kylän historiaa

Kylän nimi Aska on saamea, joka tarkoittaa paannejäätä. Paannejäätä syntyi aikoinaan Kitisen Porttikosken virratessa vapaasti. Luultavasti kylän nimi juontaa juurensa tästä kyseisestä luonnonilmiöstä.

Askan historiasta on kirjoitettu kirja: Aska, kylä Kitisen varrella – Eine Yliaska.

Aska nykypäivänä

Aska on Metsä-Lappia, elämä kylässä on vahvasti luonnonläheistä. Askan kangasmaastossa puusto kasvaa hyvin sekä hyvälaatuiseksi, jonka vuoksi kylässä metsätaloudella ja metsätuloilla on olennainen, toimeentuloa turvaava merkitys. Askassa asuu paljon taitelijoita, kulttuuripersoonia ja kädentaitajia. Kylä onkin tullut tunnetuksi käsityöläistensä ja taiteilijoidensa kädentaidoista.

• Aska sijaitsee 16 kilometrin päässä Sodankylästä etelään nelostien varrella.
• Asukkaita kylässä on n.70
• Luosto tuntureineen sekä kylän läpi virtaava Kitisenjoki antavat Askalle omanlaisensa viihdyttävän leimansa. Pyhä-Luoston kansallispuiston luoteisosa eli Yli-Luosto kuuluu Askaan. Luostolle Askasta on matkaa 22 kilometriä.

Tapahtumat

Askassa järjestetään pilkkikisoja Kurkiaskan patoaltaalla sekä muita ulkoilmatapahtumia, jotka pidetään laavulla tai uimarannalla.

Harrastukset

Kylässä voi harrastaa  kalastusta, metsästystä sekä moottorikelkkailua. Näiden lisäksi voi myös vaeltaa esimerkiksi Käyräsvaarasta Luostolle ja siitä Pyhätunturille, jolloin matkaa kertyy n. 15 kilometriä, reitillä on autiotupa.

Pala kylän historiaa

Kylässä on edelleen jäljellä rakennuksia 1900-luvun alkupuolelta, sillä kylä jäi Lapin sodassa polttamatta ilmeisesti huonojen kulkuyhteyksien vuoksi.

Jeesiö nykypäivänä

Kylä on vaarojen ympäröimä ja lähellä myös on Kaarestunturi. Keskellä kylää on pieni Kuoninkijärvi, jonka rannalla on kyläläisten käytössä oleva uimaranta, pukukopit ja laavu. Jeesiön kylällä ei ole omaa kylätaloa, kokoontumispaikkana on kuitenkin vanha koulu, jota kyläyhdistys saa käyttää omaan toimintaansa.

• Jeesiö sijaitsee Jeesiöjoen varrella n. 30 kilometrin päässä Sodankylästä länteen, Kittilän suuntaan.
• Asukkaita n. 120
• Kylästä lähtee patikoitsijoille sekä maastopyöräilijöille tarkoitettu retkeilyreitti, jota kutsutaan Tunturireitiksi tai Tunturipoluksi. Reitin lähtöpiste on Jeesiön ratsutien varresta, jonka polku haarautuu ennen Kaarestunturia kahdeksi reitiksi. Toinen reiteistä menee Rajalan kylään ja toinen Saittajoelle. Itse Kaarestunturiin on matkaa n. 12 kilometriä, tunturin ympäristössä on laavuja sekä autiotupa retkeilijöitä varten.

Tapahtumat

Jeesiön kylän rukousyhdistyksen omistamassa rukoushuoneessa järjestetään Kauneimmat joululaulut -tapahtuma.

Harrastusmahdollisuudet

Kylässä voi harrastaa retkeilyä, patikointia, maastopyöräilyä sekä moottorikelkkareittejä kulkee esimerkiksi Kaarestunturiin, josta pääsee jatkamaan matkaa Kittilän Leville sekä myös Vaalajärvelle.  Jeesiöjoella voi kalastaa mm. harjusta, siikaa, ahventa ja haukea. Koululla on myös järjestetty mm. kansalaisopiston jumppatunteja, kyläseuran kokouksia ja muita tilaisuuksia. Koululla on myös kuntosali, jota kyläläiset saavat käyttää.

Kaarto-Hinganmaalla toimii kyläseura, joka on perustettu 17.12.1993. Tätä ennen toimintaa ohjasi Kaarto-Hinganmaan maamiesseura. Yhteisöjen tavoitteena on ollut ylläpitää aktiivista toimintaa kylässä. Maamiesseuralla oli omistuksessaan maamiesseuratalo, Tievatupa. Vuokrasopimuksen umpeutuessa Tievatupa jouduttiin kuitenkin myymään. Talon osti vuokramaineen Metsästysseura Naakijat ry, joka on sittemmin kunnostanut tilat.

• Sijaitsee 30 kilometrin päässä Sodankylän kunnan eteläosassa.
• Asukkaita n. 50
•  Avoimen Riipijoen varrella sijaitsevasta Vuomakodasta on muodostunut kyläläisille kesäkauden keskipiste.

Tapahtumat

Kyläseura järjestää joka vuosi keväällä sekä kesällä koko perheen ulkoilupäivät. Keväällä ohjelmassa on pilkkimistä ja kesällä rannalta onkimista. Kylällä järjestetään myös kyläläisille muuta ohjelmaa, kuten talkoita, ammuntaa sekä pihapelejä?, kuten sarvijaakko, pallonheitto ja pullon kilhautus.

Kyläseuralla on myös mahdollisuus kokoontua ja järjestää juhlia sekä muita tilaisuuksia Tievantuvalla. Kyläläisten toiveesta Revontuliopisto on järjestänyt tuvalla naisten jumppaa sekä eläkeläisille suunnattuja kokoontumisia. Tiloja on myös mahdollista vuokrata kyläläisten omien juhlien järjestämiseen.

Harrastusmahdollisuudet

Kylässä voi harrastaa luonnossa liikkumista, luonnon antimien keräämistä joita ovat marjat, luonnonyrtit sekä sienet. Harrastaa voi myös metsästystä, kalastusta, valokuvausta. Talvisin voi moottorikelkkailla kelkkareittiä pitkin, joka kulkee Riipijoen sillalta Kierinkiin sekä Kittilän kunnan rajalle. Kelkkareitti on merkitty, mutta se ei ole huollon alaisena. Talvella on myös mahdollista hiihtää Kaarrossa sekä Hinganmaassa.

Kersilö on maaseutukylä, jonne voi saapua nauttimaan luonnosta sekä virkistäytymään. Kitisen varrella sijaitsee kota, jossa voi ihailla maisemia ja keittää vaikkapa kahvit. Kylässä elinkeinoja ovat porotalous, metsätalous ja maatalous. Kersilössä sijaitsee  myös Matarakosken vesivoimalaitos, jonka vuosienergia riittää noin 1500 omakotitalon vuosikulutukseen.

• Sodankylästä pohjoiseen nelostietä ajettaessa 20 kilometriä, sijaitsee Kitisenjoen varrelta kylä nimeltä Kersilö.
• Asukkaita kylässä on noin 60.
• Tunnetuimpia luontokohteita Kersilössä on Naturaan kuuluva Viiankiaapa. Viiankiaapa on Sodankylän edustavimpia aapasoita, jonka vaihteleva suoluonto ja monipuolinen lintulajisto tekevät siitä mielenkiintoisen retkeilykohteen. Alueeseen pääsee tutustumaan luontopolkua pitkin, jonka varrella on myös laavuja ja tulipaikkoja sekä lintutorni.

Harrastusmahdollisuudet

Kylässä voi harrastaa metsästystä, kalastusta, marjastusta sekä lintubongaamista.

Pala kylän historiaa

Kylästä löytyy merkkejä kivikauden aikaisesta asutuksesta. Aikoinaan kylässä on myös asunut kuusi kotakuntaa, jotka olivat vuodenkierron mukaan vaeltavien metsälappalaisten. Lappalaisten hautoja on löytynyt Kelujärven Manalaispuljulta.

Miilunpoltto on myös pala kylän historiaa. Lisäksi kylässä on myös aikoinaan toiminut sepän paja. Lapissa käytetyistä viikatteista onkin suurin osa tehty ja teroitettu nimenomaan Kelujärvellä.

Kelujärvi nykyäpäivänä

Kylän keskusta sijaitsee järvien välisellä niemellä, mutta asutusta on myös järven ympärillä sekä Kelujoen varrella Myllykylässä. Järven rannoilla sijaitsee vakituisen asutuksen lisäksi kymmeniä vapaa-ajan asuntoja. Kelujärvi on kaksiosainen, joka jakautuu syvään ja matalaan puoleen. Puolet yhdistyvät toisiinsa kapea salmen kautta.

• Kelujärvi sijaitsee 20 kilometrin päässä Sodankylän keskustasta itään.
• Asukkaita n. 150
• Järvi ja sitä ympäröivät vaarat ovat itsessään luonnonnähtävyys. Järven keskellä sijaitseva Salmensilta on hyvä paikka revontulien ja keskiyön auringon kuvaamiseen. Monen matkailijankin suosiossa oleva tauko- ja yöpymispaikka on sillan kupeessa sijaitseva levike laavuineen. Kyläläiset kutsuvat tätä paikkaa Levariksi. Levarilta löytyy myös veneenlaskuluiska, vessa ja uimaranta.

Tapahtumat

Kyläläisillä on perinteenä järjestää keväisin siivoustalkoot, jossa kerätään ohikulkijoiden jättämät roskat tien vieriltä. Kesän mittaan tapahtumia saattaa ilmaantua yllättäenkin, mutta viimeistään loppukesästä istutaan Levarilla illanvietossa hiljalleen pimenevässä kesäillassa.

Harrastusmahdollisuudet

Kelujärvellä kalastuksen ja metsästyksen harrastamisen puitteet ovat hyvät. Talvisin kylällä voi hiihtää kyläseuran ja kyläläisten ylläpitämällä latuverkostolla. Moottorikelkkareitti kulkee järven yli ja Levarin kautta luoden yhteydet kirkonkylälle, Oratunturiin ja vaikka Lokkaan. Kelujärven kylätalon eli Kelupirtin pihapiirissä on jääkiekkokaukalo ja leikkikenttä sekä frisbeegolf koreja. Kelupirtistä löytyy myös salibandy, pingis, korona, sulkapallo, lautapelejä sekä jumppavälineitä.

Kelujärven Facebook -ryhmä

Kylän sähköpostiosoite:

kelujarvenkylaseura@gmail.com

Pala kylän historiaa

Kieringin asutuksesta sekä kalavesien nautintaoikeuksista löytyy ensimmäiset maininnat jo 1600-luvun lopulta. Väkiluku kasvoi ja elinkeinot monipuolistuivat 1960-luvulle saakka. Ensimmäiset asukkaat olivat Lappalaisia, jotka elivät pääasiassa metsästämällä villipeuroja sekä majavia. Kylään saapui uudisasukkaita 1680-luvulla Ruotsin kruunun eli valtion toimesta. Kieringin kylä poikkeaa muista Lapin kylistä rakennustyyliltänsä, sillä se on yksi harvoista kylistä, joka säästyi Lapin sodan tuhoilta.

Kierinki nykypäivänä

Kierinki on Aapa-Lapin seudun maatalouskylä. Kylä on vanha ja se sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella, sillä perinnemaisema säästyi sotien tuhoilta. Kylämaisemalle tunnusomainen piirre on kylän läpi virtaava Riipijoki. Kylä on aktiivinen ja vireä nuorison pois muuttamisesta huolimatta sekä kylän palvelutarjonta on hyvä, sen sijaintiin nähden.

• Kieringin kylä sijaitsee Sodankylän kunnan lounaiskulmassa 68 kilometrin päässä Sodankylästä, lähellä Kittilän kunnan rajaa.
• Asukkaita n. 80
• Vanhassa myllyrannassa on kunnostettu uimaranta sekä puolikota.

Tapahtumat

Kylällä järjestetään erilaisia tapahtumia kuten; Avoimet kylät, teatteri- ja musiikkiesityksiä sekä Kieringin perinteiset maalaismarkkinat.

Harrastusmahdollisuudet

Kylässä on mahdollista metsästää sekä kalastaa, liikkua luonnossa joko jalan, moottorikelkalla tai hiihtämällä. Kylätalolla voi myös halutessaan pelata lentopalloa.

Kieringin Facebook-ryhmä

Kieringin kylän kotisivut

Pala kylän historiaa

Lokan kylä on selvinnyt toisen maailmansodan aikaisten polttamisien lisäksi partisaanituhosta. Kylällä sijaitsee partisaaniuhrien muistomerkki. Lokan tekoaltaan rakentaminen alkoi 1960-luvulla, seudulla oli sitä ennen neljä Sompion kylää, jotka olivat Mutenia, Korvanen, Riesto ja Lokka. Muut kylät Lokkaa lukuun ottamatta jäivät tekoaltaan alle.

Lokka nykypäivänä

Lokan kylä sijaitsee Sompion sydänmailla, Luiron yläjuoksulla. Lokan kylässä perinteisten Lapin käsitöiden osaaminen on vahvaa, näitä perinteisiä käsitöitä ovat esimerkiksi poronnahkatuotteet ja Lapin asut.

• Lokkaan pääsee vain yhtä tietä pitkin, joka tulee Tanhuasta. Tie on rakennettu tekojärven patoamisen yhteydessä vuonna 1967. Sodankylästä Lokkaan matkaa tulee noin 86 kilometriä.
• Asukkaita n. 100
• Lokka-järvi on yksi luonnonnähtävyyksistä sekä UKK-kansallispuisto sijaitsee Lokan lähellä.

Tapahtumat

Erilaiset pilkkitapahtumat ovat yleisiä Lokassa, esimerkiksi joka kevät järjestetään koko perheen aurinkopilkki -tapahtuma. Pilkkimisen lisäksi Lokassa pidetään syksyllä hirvipeijaiset ja kymmenen vuoden välein pidetään partisaanituhon muistotilaisuus.

Harrastusmahdollisuudet

Kansallisopiston järjestämät kurssit ovat yksi harrastusmahdollisuuksista. Lokasta menee myös moottorikelkkareitti Tanhuaan, Peurasuvantoon, Vuotsoon ja Tulppioon. Näiden lisäksi Lokassa voi myös hiihtää, metsästää, kalastaa ja pilkkiä sekä marjastaa.

Pala kylän historiaa

Luoston alue vahvistettiin vuonna 1964 puisto- ja luonnonhoitometsäksi Metsähallituksen toimesta. Luoston matkailutoiminnan voidaan katsoa saaneensa alkunsa tuolloin. Ydinkeskustaan valmistuivat ensimmäiset kelomökit 1965-luvun puolivälissä, samoihin aikoihin rakennettiin myös Luoston keloravintola.

Luosto nykypäivänä

Kylä on tunturikeskus, joka on kasvanut vähitellen vuosikymmenien saatossa. Kylälle on luontaista asukkaiden sekä mökkiläisten yhteisöllisyys, joka ilmenee hyväntuulisena yhdessä olemisena sekä tekemisenä. Kylässä sijaitsee kaksi hotellia, joista toinen on kylpylähotelli, useita ravintoloita, kauppa, leirintäalue matkailuvaunuille, laskettelukeskus sekä hiihtolatuja.

• Sodankylästä noin 30 kilometriä etelän suuntaan, jonka jälkeen käännytään nelostieltä itään Luostolle ja ajetaan 15 kilometriä.
• Asukkaita n. 100
• Nähtävyyksiä on ametistikaivos, jonka toiminta käynnistyi 1990-luvun lopulla. Kaivos on niin sanottu avokaivos, joka on Euroopan ainoa toiminnassa oleva ametistikaivos. Kaivaminen toteutuu manuaalisesti lapioilla ja hakuilla. Jokainen kävijä saa pienen ametistikiven muistoksi.

Tapahtumat

Luoston Klubi ry järjestää pääsiäisenä pitkäperjantain -hiihtotapahtuman. Huhtikuussa Lions Club ry Sodankylä järjestää Martin Pilkki -tapahtuman ja toukokuun lopulla järjestetään siivoustalkoot. Kuusikko Soi ry järjestää heinä- elokuun vaihteessa Luosto soi -tapahtuman ja syksyllä on ruskatapahtuma, jonka yhteydessä ovat suositut Retro-tanssit maailman suurimmassa keloravintolassa.

Harrastusmahdollisuudet

Pyhä-Luoston kansallispuistoon kuuluvissa luontokohteissa retkeily tai patikointi. Ukko-Luoston päälle voi kiivetä porrasreittiä pitkin, lisäksi Luostolta löytyy myös paljon erilaisia kävely- ja pyöräreittejä. Metsästys-, marjastus ja kalastusmahdollisuudet ovat hyvät. Lisäksi tunturin rinteillä on 18- väylän Frisbeegolf -rata. Talvella voi lasketella tunturissa sekä hiihtää tunturin ympäristössä.

Luoston klubin kotisivut

Kylän sähköpostiosoite:

luostonklubi@gmail.com

Pala kylän historiaa

Madetkoskella on ollut asutusta 1700-luvulta alkaen. Kitinen oli alkujaan kylälle tärkein kulkuväylä. Kitisen patoaminen useasta kohdasta muutti kylän jokimaiseman monelta osin allasmaiseksi. Porttipahdan alle jäi osa Madetkoskea ja monta muuta kylää. Madetkoski on ollut nykyistä laajempi alue ja esimerkiksi Petkula on irrotettu Madetkoskesta.

Madetkoski nykypäivänä

Madetkosken kylä on erämaiden, Pomokairan ja Koitelaisenkairan kainalossa sijaitseva kylä, joka on yli 30 kilometriä pitkä. Kylän etelälaita sijaitsee Ylä-Postojoen kohdalla Vajusen tekoaltaan rantamilla ja kylän pohjoispää on Roivaisessa. Madetkoski on yksi Sodankylän vanhimmista kylistä ja se on tunnettu runsaista luonnonvaroistaan. Ohikulkijalle kylä näyttäytyy nelostien vartena, sillä se halkoo kylää koko kylän pituudelta.

• Madetkoski sijaitsee Sodankylän pohjoisosassa Kitisen ja nelostien varressa. Kirkonkylältä matkaa Madetkoskelle tulee noin 40 kilometriä.
• Asukkaita n. 50
• Madetkoskella on Pomokairan soidensuojelualue sekä Koitelainen vanhojen metsien suojelualue. Peurasuvannolta löytyy lintutorni sekä luontopolku. Porttipahdan ja Kuritun padot ovat myös suosittuja käyntikohteita.

Tapahtumat

Keväällä järjestetään jokavuotiset ulkoilupäivät Mettäpojat ryhmän toimesta. Kesällä on talkoita ja kesän päätösjuhlana toimii Venetsialaiset. Syksyllä juhlitaan hirvipeijaisten sekä pikkujoulujen merkeissä. Joulun alla seurakunta järjestää kylän kodalla joulukirkon sekä kauneimmat joululaulut tilaisuuden. Uutta vuotta otetaan myös vastaan yhdessä kyläläisten kanssa.

Harrastusmahdollisuudet

Ulkoilu kesällä sekä talvella, metsästys, eräily, kalastus, veneily, moottorikelkkailu, marjastus ja muu luonnonantimien kerääminen.

Madetkosken kotisivut

Kylän sähköpostiosoite:

madetkoski@hotmail.com

Pala kylän historiaa

Moskuvaarasta on aikoinaan viety Norjaan asti voita sekä käyty kauppaa norjalaisten kanssa turkisnahoilla. Talkoo voimin rakennettiin vuonna 1920 tie Kersilöön, jota jatkettiin vuonna 1931 Luirojoelle. Kersilöstä Kitisen yli kuljettiin kapulalossilla 60-luvun alkuun asti. Suuret savotat sekä uitot toivat aikoinaan kylään elämää ja rahaa. Lapin sodan aikana koko kylä poltettiin, asukkaiden palatessa evakosta oli kylä miinojen peitossa.

Moskuvaara nykypäivänä

Moskuvaara on Kevitsan kaivoksen ja Viiankiaavan naturasuon sekä Luiron ja Kitisen jokien välissä sijaitseva niin sanottu läpikulkuväylä.

• Kylä on 20 kilometrin päässä Sodankylästä pohjoiseen, Kersilön kohdalta mennään Matarakosken padon yli, josta ajetaan 10 kilometriä itään.
• Asukkaita n. 40
• Kylässä käyntikohteina ovat kaksi laavua sekä valtion metsästysmaastot. Hiekkatietä pitkin pääsee Kevitsaan, Luirojoelle, Koitelaisen eteläreunaan ja Metsävaaran kautta Savukoskentietä pitkin jopa Kelujärvelle.

Tapahtumat

Keväisin järjestetään pilkkikilpailut.

Harrastusmahdollisuudet

Metsästys, pyöräily, kalastus sekä marjastus. Talvella voi hiihtää kylän hiihtoladuilla kummassakin päässä kylää.

Moskuvaaran Facebook -sivut

Kylän sähköpostiosoite:

moskuvaarankyla@gmail.com

Pala kylän historiaa

Ensimmäinen karttamerkintä kylästä on vuodelta 1642, kylässä on kuitenkin asuttu jo kivikaudelta lähtien. Kenttälästä on löydetty varhaisen asutuksen merkkejä, siellä sijaitsee myös yhä kylän ainoa talo, jota ei poltettu Lapin sodan aikaan. Tunnetuin historiallinen orajärveläinen oli 1600-luvulla elänyt Olaus Sirma, hän oli ensimmäinen lapinsyntyinen ylioppilas ja hänen runonsa ovat ensimmäiset saamenlaisella lyriikalla painetut tuotteet. Olaus Sirmalle on tehty Orajärvelle muistomerkki ja Sirman joikutekstejä voi kuunnella alla olevalta videolta, joka on tehty Orajärvestä.

YouTube video: Paistakoon päivä kirkkaasti Orajärveen -Let the sun shine bright on the lake Orajärvi, Sodankylän Mediapaja.

Orajärvi nykypäivänä

Kylä on vetovoimainen ja vireä, kylän keskipisteenä on järvi tunturimaisemalla. Järven eteläpuolen Hietaranta on monelle tuttu uimapaikkana. Erityispiirteitä kylässä ovat korkonimet, jotka ovat kyläläisille syntyneitä lempinimiä. Korkonimen voi saada monella eri tavalla kuten ihmisen erityispiirteen mukaan tai hauskan sattumuksen seurauksena. Usein korkonimestä tulee myös käytetympi kuin henkilön oikea nimi.

• Orajärvi sijaitsee Sodankylän eteläpuolella Orajärven ympärillä, matkaa kirkonkylältä sinne on noin 10 kilometriä.
• Asukkaita n. 300
• Luontokohteita Orajärvellä on Oratunturi, Hirviäkuru, Välisuvannossa sijaitseva revontulikota sekä suosituksi tullut Paavon polku, joka sijaitsee Orajärventien tuntumassa noin 10 kilometrin päässä kirkonkylältä.

Tapahtumat

Useana keväänä Orajärvellä järjestetään pilkkikilpailuja sekä talvisia retkiä. Alkukesästä talkoillaan yhdessä ja kesän aikana Orapirtillä on bingoiltoja. Syksyllä retkeillään, lauletaan joululauluja ja tehdään yhdessä käsitöitä. Kylän tapahtumia järjestetään kyläläisille sekä muille kiinnostuneille heidän toiveidensa mukaan.

Harrastusmahdollisuudet

Erilaisia vesiharrastuksia kuten, veneily, uiminen, kalastus, melontakurssit sekä sup-lautailu. Talvisin hiihdetään sekä moottorikelkkaillaan. Retkeily sekä metsästys kuuluvat myös Orajärven harrastusmahdollisuuksiin.

Oraseuran (Orajärven kyläseuran) Facebook-sivut

Pala kylän historiaa

Jo 6000 vuotta sitten Petkula on ollut suosittu asuinpaikka. Petkulan alueelta on löytynyt tulisijajäänteitä, joiden ikä on vahvistettu hiilen radioaktiivisuustutkimuksella C14. Petkulan jakokunnan jakamattomalta metsämaalta Kitisen sekä Vajukosken länsirannalta on löydetty pronssimiekkoja. Miekat ajoittuivat pronssikaudelle ja ne löydettiin vuonna 1906.

Petkula nykypäivänä

Petkulan kylä oli ennen Kitisen rannalla, nykyään se sijaitsee kahden altaan alueella. Kylän pohjoisosassa on Vajusen allas ja eteläosassa Matara allas. Pituudeltaan kylä on noin 13 kilometriä, kylä alkaa Mataraselän Mukkalasta ja päättyy Ylä-Postojoelle. Kylä on rauhallinen asuinympäristöltään sekä luonnoltaan. Asukasmäärä kylässä vähenee ja talot alkavat autioitumaan sekä kyläläisten aktiivisuus on vähentynyt.

• Petkula sijaitsee noin 33 kilometrin päässä Sodankylän pohjoispuolella.
• Asukkaita n. 100
• Petkulan luonnonnähtävyyksiä altaisiin laskevat joet, joita ovat kylän pohjoisessa osassa sijaitsevat Ylä-Liseijoki, Ala-Liesijoki, Ylä-Postojoki sekä etelämpänä sijaitseva Ala-Postojoki. Altaisiin ja jokiin laskee myös monia ojia, joista tunnetuin on Mataraoja. Mataraojan suussa on laavu ja vanhat myllykivet muistomerkkinä.

Harrastusmahdollisuudet

Petkulassa on hyvät mahdollisuudet kalastaa, marjastaa, sienestää sekä metsästää.

Pala kylän historiaa

Puolakkavaara on Suomen nuorimpia asutuskyliä. Kylä on valtakunnallisesti merkittävää rakennusympäristöä, jonka rakentaminen on aloitettu vuonna 1962. Puolakkavaaran lähettyvillä sijaitsevasta Paarnitsa-aavasta on nostettu jyrsinpolttoturvetta vuodesta 1993 alkaen vuoteen 2022 asti. Turpeen nosto toiminta kesti noin 30 vuoden ajan.

Puolakkavaara nykypäivänä

Puolakkavaaran kylä on pysynyt hyvin asuttuna ja eloisana verrattuna muihin perustettuihin asutuskyliin. Kylä on rakentunut pitkän suoran tien varteen sekä kyläläisillä on oma kylätalo nimeltä Kisatupa.

• Puolakkavaara sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Sodankylästä itään.
• Asukkaita n. 90
• Kylässä toimii poro- ja hevostila, traktorien huolto ja korjausyritys sekä mama spa.

Tapahtumat

Kylässä järjestetään erilaisia talkoita sekä tehdään paljon muitakin asioita yhdessä. Kisatuvalla on karaokeiltoja sekä tansseja. Muita tapahtumia ovat Avoimet kylät sekä erilaiset ulkoilupäivät, jotka sisältävät makkaranpaistoa ja kahvittelua Kisatuvan laavulla. Lisäksi järjestetään hirvenhiihto ja -hölkkäkilpailuja sekä pilkkikilpailuja Kelujärvellä. Joulun alla yhdessä lauletaan kauneimmat joululaulut.

Harrastusmahdollisuudet

Kisatuvalla toimii kansalaisopiston kursseja ja kyläläiset voivat myös vuokrata tilaa omiin tarpeisiinsa. Kisatuvan pihamaalla on pelikenttä, frisbeegolf koreja ja leikki- sekä pelivälineitä lapsille. Puolakkavaarassa on lisäksi oma latuverkosto sekä ampumarata. Kylässä on hyvät lenkkeilymaastot sekä polut ja mahdollisuudet marjastukseen, sienestykseen, metsästykseen sekä kalastukseen.

Kylän sähköpostiosoite:

puolakkavaarakry@gmail.com

Lähde: https://sites.google.com/site/purnumukka/home

Pala kylän historiaa

Purnumukkaan ensimmäiset asukkaat saapuivat Norjasta 1870-luvulla. Saamelaisten kodat olivat aikoinaan pystytetty jokitörmälle ja tuolloin poroilla oli hyvät laitumet runsaiden luonnonantimien ansiosta. Kylä kuitenkin autioitui porotilalain myötä 1980-luvulla. Asutus kylään palasi vuonna 1989, kun kylään vedettiin sähkö.

Purnumukka nykypäivänä

Purnumukka on enimmäkseen saamelaisten asuttama kylä, joka sijaitsee kultamaiden keskellä. Kylän läpi virtaa erämaajoki nimeltänsä Tankajoki.

• Purnumukkaan sijaitsee 100 kilometriä Sodankylästä pohjoiseen.
• Asukkaita n.20
• Kylän yrityksillä on tarjolla erilaisia ohjelmapalveluita kuten, porosafaria, veneilyä sekä kultaisten unien yösijoja.

Pala kylän historiaa

Rajalassa on ollut asutusta vuodesta 1799 lähtien, tuolloin kylää asuttivat lappalaiset, Rimit ja Suikit. 1800-luvulla kylään alkoi kehittyä pysyvää asutusta. Asukasluku kylässä oli suurimmillaan 1930-luvun lopussa. Ennen sotia rakennettuja taloja on kylässä vielä muutamia.

Rajala nykypäivänä

Pomokairan vieressä sijaitseva rauhallinen erämaakylä, jonka kyläkuva halutaan säilyttää perinteisenä, mutta kehittyvänä. Kaarestunturi ja Sattavaara ovat osa kylämaisemaa. Kylässä on kyläläisten käytössä oleva Kaarestupa erilaisten tilaisuuksien pitoa varten.

• Rajala sijaitsee Sodankylän pohjoispuolella noin 40 kilometrin päässä Sodankylän keskustasta. Rajalaan mentäessä käännytään Sattasen kylän kohdalta länteen, jonka jälkeen ajetaan vielä noin 25 kilometriä.
• Asukkaita n. 80
• Hyvänä käyntikohteena on Rajalassa sijaitseva Pahtavaaran kultakaivos. Luontokohteina ovat Kaarestunturi sekä Sattasvaara.

Tapahtumat

Pääsiäisenä pidetään jo perinteiseksi muodostuneita pääsiäistapahtumia, joita ovat pitkäperjantain tanssit elävän musiikin tahtiin Kaarestuvalla ja toisena pääsiäispäivänä järjestetään pilkkikilpailut Kotisuvannolla. Kesäisin on Avoimet kylät -tapahtuma sekä pidetään talkoita. Jouluna yhteinen joululaulu -tapahtuma sekä uutta vuotta valvotaan yhdessä.

Harrastusmahdollisuudet

Kaarestuvan pihapiirissä on frisbeegolf -rata. Kesäisin voi pelata myös lentopalloa sekä kalastaa. Talvella on mahdollista luistella jäädytetyllä kentällä sekä hiihtää, patikoida tai moottorikelkkailla Kaarestunturiin. Tunturiin pääsee kesäisin myös autolla, lisäksi Sattasvaaran päälle kulkee patikointireitti.

Raudanjoki on Sodankylän eteläpään viimeinen kylä, joka sijaitsee nelostien varressa. Kylä on kylämaisemaltaan perinteinen maalaiskylä, josta on hyvät yhteydet kulkemiseen. Itse kylä on pitkä sekä harvaan asuttu. Kylässä on Jotos-pirtti, joka on kylässä asuvien harrastus sekä kokoontumispaikka.

• Raudanjoki sijaitsee Sodankylän eteläosassa noin 50 kilometrin päässä.
• Asukkaita n. 60
• Raudanjoella voi maatila matkailla  Hostel Visatuvalla sekä vierailla matkamuisto kahvila Potkuriparkissa.

Harrastusmahdollisuudet

Raudanjoella voi kalastaa ympärivuoden. Kylässä on pururata sekä urheilukenttä, lisäksi talvisin on mahdollisuus hiihtää.

Pala kylän historiaa

Kylää alettiin jälleenrakentamaan välittömästi sotien jälkeen vuonna 1945. Kansakoulu perustettiin kylään vuonna 1939, ja uusi koulu rakennettiin vuonna 1948 nykyiselle tontillensa. Kyläläisille yhdistävä tekijä oli maamiesseura, joka perustettiin vuonna 1950. Seuralle rakennettiin toimitalo nimeltä Rimpelä vuonna 1951, talo kuitenkin paloi syksyllä 1956 ja tämä oli kova isku maamiesseuran toiminnalle. Uusi toimitalo nimeltä Vaarapirtti valmistui vuonna 1958. Vaarapirtti sijaitsi vaaran laella, keskellä Riipin kylää.

Riipi nykypäivänä

Nykyinen kyläkuva Riipistä alkoi muodostumaan jo 1970- luvulla. Riipillä ei ole enää maamiesseuran toimitaloa, sillä sen vesikatto romahti vuonna 2016.

• Riipin kylä sijaitsee Meltauksen varrella 30 kilometrin päässä Sodankylästä.
• Uimarannalla on laavu, uimakopit sekä venevalkama.

Harrastusmahdollisuudet

Moottorikelkkailla voi jokaiseen pääilmansuuntaan reittejä pitkin. Kesällä voi meloa kanootilla Riipijokea pitkin Unariin saakka. Lenkkeillä voi esimerkiksi pururadalla ja metsissä voi sekä marjastaa että metsästää.

Pala kylän historiaa

Sassali on ollut kiertävien paimentolaisten kala ja riista aitta, pysyvä asutus kylään rakentui 1600 luvulla. Lapin sodan aikana kylä poltettiin ja kylään jäi yksi talo, sauna ja muutama riihi polttamatta. Evakon päätyttyä, kyläläiset rakensivat yhteisvoimin talonsa sekä tilansa uudelleen vanhojen raunioiden päälle.

Sassali nykypäivänä

Sassali on maanläheinen, elävä sekä yhteistyöhenkinen kylä. Sassalilaiset ovat myös innokkaita tarinan kertojia, sillä tekevälle tapahtuu paljon. Kylänraitti on idyllinen maalaismaisema ja sitä ajellaan mielellään pitkänkin matkan takaa edestakaisin. Kyläläisillä on oma kylätalo, joka toimii kokoontumispaikkana. Talon piha-alueella on myös leikkipaikka sekä kotalaavu, jotka toimivat kyläläisten virkistysalueina.

• Sassali sijaitsee Sodankylän järvikylissä. Sassaliin pääsee ajamalla 50 kilometriä Sodankylästä Meltauksentietä pitkin lounaaseen.
• Asukkaita n. 60
• Kylällä on hiekkapohjainen uimaranta ja laavu. Ulingasjoen rannalta löytyy myös Myllykosken laavu, joka on noin kolme kilometriä pitkän patikkapolun päässä. Talvisin Myllykosken laavu sijaitsee kelkkareitin varrella.

Tapahtumat

Tilaisuuksia, tapahtumia sekä koulutuksia järjestetään tiheään. Juhlapäiviä ja kokouksia vietetään avoimin ovin ja mukaan kutsutaan sekä otetaan avosylin väkeä vastaan. Säännöllisesti järjestetään ulkoilutapahtumia, kalastuskilpailuja, kylänraitin siivousta, valtakunnallisia tapahtumia sekä joulun-, uv-, pääsiäisen-, laskiaisen- ja juhannuksenvietto tilaisuuksia. Lisäksi kylässä eletään vahvasti luontaiselinkeinojen rytmittämää arkea, joka tuo oman lisänsä kylän tapahtumakalenteriin. Esimerkiksi kesäisin maatilat järjestävät omia työjuhliaan ja syksyisin poroerotus kausi kokoaa kylän väkeä yhteen.

Harrastusmahdollisuudet

Sassalissa voi valokuvata, korjata koneita, tehdä käsitöitä sekä harjoittaa kädentaitoja nahka ja turkis kudonnan merkeissä tai valmistaa erilaisia puutyötä. Mahdollista on myös kalastaa, metsästää, marjastaa, sienestää sekä retkeillä. Talvisin voi kelkkailla, hiihtää jäällä tai kylän ympäristössä ja halutessaan voi myös kävellä villasukilla kylänraittia pitkin.

Kyläseuran Facebook -sivutSassalin Erä ry:n Facebook -sivut

Kyläseuran puheenjohtajan sähköposti osoite:

riitta.sassali@gmail.com

YouTube video Sassalin kylästä – Kylä Sassalijärven rannalla, Mediapaja Sodankylä.

Pala kylän historiaa

Kylän nimi Sattanen on peräisin saamen kielen sanoista satta ja sattas, sanojen käännökset ovat hiekka ja hiekkainen. Ensimmäiset asukkaat kylään tuli 1600-luvun lopulla Orajärveltä ja Askasta, he olivat metsäsaamelaisia Aska-Tepsa suvun jäseniä.

Sattanen nykypäivänä

Kelukosken voimalaitoksen valmistumisen myötä vuonna 2001, muuttui Sattasen kyläkuva jokikylästä allaskyläksi. Kylä on nykyään kasvavaa aluetta. Kaivosteollisuuden vilkastuminen näkyy kyläkuvassa lisääntyneenä liikenteenä sekä tonttikyselyinä kylän alueilta. Kylään rakentuu vuosittain uusia omakotitaloja.

• Sattasen kylä sijaitsee Sodankylän pohjoisosassa noin 10 kilometrin päässä kirkonkylästä, Sattasjoen ja Kitisen yhtymäkohdassa.
• Sattasessa käydessä kannattaa käydä Kelukosken voimalaitoksella.

Tapahtumat

Sattasessa järjestetään joka vuosi pitkänäperjantaina porokisat, ensimmäiset porokisat järjestettiin vuonna 1986. Vuosittain järjestetään myös Kaunon hiihdot, äitien- ja isänpäivämuistamiset, kalastuskilpailuja.

Harrastusmahdollisuudet

Talvisin Sattasessa voi pilkkiä, moottorikelkkailla sekä hiihtää. Keväällä ja kesällä voi harrastaa lintubongaamista, pyöräilyä, kalastusta, veneilyä sekä uintia.

Pala kylän historiaa

Seipäjärven kylä on Sodankylän alueella vanhimpia asutettuja asumapaikkoja. Kylän asukkaat ovat taustaltaan metsäsaamelaista alkuperää. Kylässä on myös asunut tunnettu taiteilija Toivo Pekkala, jonka pihapiiri on edelleen alkuperäisessä muodossaan.

Seipäjärvi nykypäivänä

Seipäjärvi on rauhallinen sekä eläväinen, vanha lapinkylä järvenrannalla vaaran kupeessa.

• Seipäjärven kylään pääset nelostietä pitkin ajamalla 50 kilometriä Sodankylästä etelään, Potkuriparkin liittymästä käännytään pohjoista kohti ja ajetaan vielä 20 kilometriä.
• Asukkaita kylässä on noin 30.
• Seipäjärvellä on vuokrattavana kylätalo Koranuskatve. Lisäksi voi vierailla järven rannalla sekä ihailla Seipävaaraa maisemineen. Kylästä löytyy myös vanha kunnon ikimetsä Kotimännikkö, joka tunnetaan myös nimellä Seipämännikkö.

Tapahtumat

Kylässä on pieniä kylätapahtumia, kuten talkoita, yhdessä laulamista sekä kalastuskilpailuja kesällä että talvella.

Harrastusmahdollisuudet

Ajoittain kylässä järjestetään käsityökerhoja, mutta tämän lisäksi harrastusmahdollisuuksia ovat metsästys, kalastus ja muita luontoharrastuksia.

Pala kylän historiaa

Kylässä on asuttu aikojen alusta asti, kirjalliset tiedot metsälappalais-asutuksesta sijoittuvat 1500-luvun loppuun. Kylän uimarannalta on löydetty myös ’’kalhusuksi’’, suksen on arveltu olevan yli tuhat vuotta vanha. 1700- luvun alussa kylä autioitui noin sadaksi vuodeksi vähentyneen riistan seurauksena. 1800-luvun alussa kylän asutus lähti uudelleen nousuun, ja 1900-luvun alussa Syväjärven kylästä oli kasvanut yksi Sodankylän isoimmista kylistä.

Syväjärvi nykypäivänä

Syväjärvi on yksi Sodankylän kunnan järvikylistä. Syväjärvellä on paljon erilaisia toimitiloja, joita ovat kylätalo Järvihovi ja sen yhteydessä oleva kuntosali. Kylällä on myös korjauspaja sekä rannassa sijaitseva Kotaloukko, jonka yhteydessä on laavu, vessa, uimakopit, laituri ja veneenlaskupaikka. Syväjärvellä on myös toinenkin laavu nimeltään Järvenpään laavu. Urheilukenttä sekä kuntorata ja koulu ovat myös kylästä löytyviä palveluita.

• Syväjärvi sijaitsee Sodankylän eteläosassa noin 40 kilometrin päässä.
• Asukkaita noin 160
• Käyntikohteet?

Tapahtumat

Pääsiäisenä järjestetään ulkoilutapahtuma, jonka lisäksi on erilaisia tapahtumia kuten, tansseja, karaokea, peli-iltoja, latukahvila, pilkkikisat, bingo, äitienpäiväjuhlat, Kuuramarkkinat sekä lasten tapahtumat.

Harrastusmahdollisuudet

Kylällä on mahdollista käydä kuntosalilla. Lapsille tarjotaan sarjahiihtoja sekä lasten liikuntakerhoa. Kylällä on myös kuntolatuja muille hiihtäjille. Harrastaa voi myös biljardin, pingiksen, sulkapallon, sählyn sekä tenniksen pelaamista. Lisäksi kylässä järjestetään jumppaa, seurakunta iltoja sekä kyläkerhoa.

Pala kylän historiaa

Elinkeinoina kylässä oli pitkään metsästys, kalastus sekä poronhoito. Varsinaisen muotonsa kylä sai isojaon lopussa vuonna 1816. Aikoinaan kirkkotie kulki Vaiskojärven rannasta järven sekä Morsiusojan yli Askan kautta Sodankylään. Morsiusojan nimi syntyi tarinan mukaan siten, että morsian oli matkalla kirkolle pudonnut ojaan.

Torvinen nykypäivänä

Torvisen kylä on tyypillinen Lapin erämaakylä, joka on rakentunut Suhlu nimisen harjun ympärille. Torvisen alueeseen kuuluu Torvisen kylä sekä Lehtovaara. Kylällä on myös oma koulu.

• Torvisen kylä sijaitsee nelostien varressa 30 kilometrin päässä Sodankylästä etelään.
• Keskellä Torvisen kylää on harju nimeltään Suhlu. Harjun laella on raivaajapatsas ja lipputanko. Sonnivaarasta löytyy lisää luonnonkohteita, sillä vaara oli aikoinaan kesähautapaikka. Vaiskojärven ympäristö on tunnettu sen alueella olleista seidoista.

Harrastusmahdollisuudet

Moottorikelkkareittejä kulkee kylän läpi vanhan tiesillan kautta. Kansalaisopisto järjestää myös kursseja koululla.

Uimaniemen kylä sijaitsee Unarinjärven pohjoisrannalla. Sodankylän keskustasta matkaa on noin 60 km Meltauksentietä pitkin.

Asukkaita on n. 30 lähialueet huomioiden. Loma-aikoina väkimäärä moninkertaistuu.

Kylän ympäristössä on upeita vaaroja ja suuri Unarinjärvi, jotka tarjoavat mahtavat ulkoilu- ja retkeilymahdollisuudet.

Laavuja on Poronsaaren Noijanniemessä, Ulingasjoen myllyllä ja Takakaavissa.

Käyntikohteet

Sodankylän seurakunnalla on siunauskappeli ja hautausmaa Meltauksentien ja Uimaniementien risteyksessä kauniin Saiholammen rannalla.

Vanha myllyalue Ulingasjoen rannalla on suosittu retkeilykohde (rakennukset ovat tällä hetkellä huonokuntoisia). Myllylle kulkee opastettu polku, joka lähtee kylätien päästä (polku on osittain huonokuntoinen).

Tapahtumat

Keväällä pääsiäisen aikoihin on ulkoilu- ja pilkkipäivä. Kesäisin järjestetään juhannusjuhlat ja rantakalajuhlat heinä-elokuun vaihteessa.

Unarin-Luusua on virkeä sekä rauhallinen maalaismaiseman omaava kylä, joka sijaitsee järven ympärillä. Luonnon puhtaus, hiljaisuus sekä teknologian mahdollistama etätyöskentely tuo toivoa asukasluvun sekä kävijämäärän noususta. Kylässä kulkee myös Lapin ja lannan raja sekä kylässä on peuran pyyntikuoppia.

• Sijaitsee Unarijärven rannalla Sodankylän kunnan järvikylien alueella. Kirkonkylältä yhteensä matkaa tulee 70 kilometriä.
• Asukkaita n. 30
• Tunnetuimpia koskipaikkoja Unarin-Luusualla ovat Unarinköngäs, Välikoski ja Marivaara. Kylän keskellä on Pikku-puisto ja Välikoskelta lähtee luontopolku Unarin könkäälle.

Tapahtumat

Vuosittain pidetään pääsiäistapahtuma, yhteisiä virkistysreissuja sekä erilaisia talkoita. Matkailu- ja ravintolapalvelut järjestävät myös tapahtumia erillisten ilmoitusten mukaan ja kyläseura järjestää kylätreffejä sekä ikäihmisille grillausta.

Harrastusmahdollisuudet

Kylässä voi perhokalastaa, moottorikelkkailla, hiihtää, metsästää sekä patikoida. Kyläseuran talo on kyläläisillä vapaassa käytössä, mutta muut voivat tarvittaessa vuokrata taloa. Talolla on biljardin peluu mahdollisuus sekä Revontuli-opiston järjestämät kurssit pidetään siellä.

Unari-Luusuan Facebook -sivut

Kylän sähköpostiosoite:

umarjukka74@gmail.com

Pala kylän historiaa

Sana Vaalajärvi, merkitsee vanhassa lapinkielessä arkkua. Kylän alueella on virallisesti asuttu jo 1700-luvun puolivälistä saakka, kylässä on kuitenkin ollut asutusta jo kivikaudella sekä varhaisinta lappalaisasutusta rautakauden alusta alkaen. Kivikauden sekä rautakauden asutuksista todisteena on Vaalajärven länsirannalta hajalöytöinä löytyneet kivikauden aikaiset työkalut sekä rautakaudelta peräisin oleva kirves.

Vaalajärvi nykypäivänä

Kylä on levittäytynyt laajasti Vaalajärven vesistöjen ympärille ja kylämaisema on luonnonläheinen. Vanhan kylätien varrella on yli sata vuotiaita rakennuksia.

•  Vaalajärvi sijaitsee Sodankylästä länteen päin, kylään pääsee ajamalla Kittiläntietä 16 kilometriä.
• Asukkaita n. 280
• Vaalajärven uimaranta on etenkin kesäisin suosittu käyntikohde.

Tapahtumat

Kesäkuussa järjestetään Avoimet kylät -päivä sekä talkoot. Kuutamohiihto pidetään maaliskuussa. Jouluna sekä uutena vuotena kyläläiset sytyttävät kynttilälyhdyt ohikulkijoiden ja kyläläisten iloksi.

Harrastusmahdollisuudet

Metsätiellä ja poluilla on mahdollista lenkkeillä, lisäksi voi hiihtää, metsästää, kalastaa, marjastaa ja sienestää. Kylässä on myös mahdollisuudet pelata frisbeegolfia sekä minigolfia ja Revontuliopisto järjestää erilaisia kursseja.

Vaalajärven Facebook -sivut

Kylän sähköpostiosoite:

vaalajarvenkyla@gmail.com

• Kylä sijaitsee Lapin ja lannan rajalla Sodankylän eteläosassa. Matkaa Sodankylästä Vuojärvelle tulee noin 40 kilometriä.

Tapahtumat

Erilaiset talkoot, urheilukilpailut ja vuosittain järjestetään ulkoilupäivä, joka on hirvenhiihto kilpailujen yhteydessä. Yhdessä myös poltetaan juhannuskokko, pidetään hirvipeijaiset sekä lauletaan kauneimmat joululaulut. Monitoimitalossa nimeltä Villa Vuojärvi järjestetään kansanopiston kursseja, kokouksia ja yhteisiä tapahtumia.

Harrastusmahdollisuudet

Näytelmä- ja käsityökerhoja, mahdollisuudet metsästykseen sekä kalastamiseen.

Pala kylän historiaa

Vuotso on vetänyt muuttajia puoleensa jo kylän alkuaikoina. Norjan rajasulun astuessa voimaan 1800 –luvun puolivälissä, muutti Norjasta perheitä Vuotson alueelle. Porttipahdan sekä Lokan tekojärvien synty vuonna 1967 lisäsi myös muuttoliikennettä kylään, sillä ihmiset muuttivat tekojärvien alle jäävistä kylistä Vuotsoon.

Vuotso nykypäivänä

Vuotso on eloisa sekä muuttovoittoinen sivukylä nelostien varressa. Kylän vetovoimatekijöitä ovat pienen kylän rauha, peruspalvelut sekä luonnonläheisyys. Kyläläisistä suurin osa on yrittäjiä sekä poronhoito on myös merkittävä osa kylän elämää.

Kylän palveluihin kuuluvat: koulu, kauppa sekä kaksi varhaiskasvatusyksikköä, jotka ovat saamenkielinen kielipesä ja suomenkielinen vuoropäivähoito. Lisäksi koululaisille järjestetään koulun yhteydessä iltapäiväkerhoa sekä ikäihmisillä on oma kohtaamispaikka nimeltä Mokta-tupa.

• Vuotson kylä sijaitsee pohjoisen suunnassa 96 kilometrin päässä Sodankylästä.
• Asukkaita kylässä on noin 270.
• Vuotson alueen tunnetuin luontokohde on Nattaset, jonka suosion kasvaminen on ollut merkittävää viime vuosina.

Tapahtumat

Vuotson isoin tapahtuma on Vuotson Lapin Markkinat, jotka järjestetään muutaman vuoden välein. Markkinoilla myydään käsityönä tehtyjä lappilaisia tuotteita sekä ensimmäisen markkinapäivän ilta huipentuu saamelaismusiikin konserttiin ja markkinatansseihin.

Harrastusmahdollisuudet

Kylässä on monenlaisia harrastusmahdollisuuksia. Koululla on jalkapallokenttä sekä luistelukaukalo, jotka ovat vapaassa käytössä. Liikuntasalissa myös järjestetään aikuisten ja lasten palloilukerhoja sekä naisille suunnattua jumppaa. Kylästä löytyy myös kuntosali, frisbeegolf –rata, kuntolatu, soitinopetusta sekä käsityö- ja jutustelukerho, joka järjestetään tiistaisin. Vuotson omien harrastusmahdollisuuksien lisäksi muutaman kymmenen kilometrin päässä sijaitsee Saariselän laskettelukeskus sekä Kiilopään latuverkosto. Vuotsossa on myös tarjolla Kansalaisopiston ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kursseja vuosittain.

Kylän sähköpostiosoite:

vuotso@gmail.com