Tekojärvien säännöstely ja vedenlaatu

Vuotson kanava_ilmakuva.jpg

Lokan ja Porttipahdan tekojärvien suunnittelun ja rakentamisen perusteena oli veden varastoimisen tarve, sillä Kemijoen vesistöalueella on vain muutamia luonnonjärviä. Vähäisestä varastointikapasiteetista johtuen virtaaman vaihtelut olivat luonnontilaisessa vesistössä huomattavan suuria vuodenajasta ja sateisuudesta riippuen. Varastoitua vettä juoksuttamalla voimalaitoksia voidaan käyttää tehokkaasti ympäri vuoden myös vähävetisinä aikoina kuten talvella. Silloin sähkönkulutus on suurempaa, joten tuotannon arvo on energianhuollon kannalta korkeampi (Kemijoki Oy 1998).

Lokan säännöstely aloitettiin vuonna 1967 ja Porttipahdan vuonna 1970. Vuotson kanava valmistui vuonna 1981. Vesioikeudellisessa luvassa on määrätty Lokan tekoaltaalle ylärajaksi taso N43 + 245,00 m ja alarajaksi N43 + 240,00 m eli sallittu säännöstelyväli on 5,00 metriä. Porttipahdan tekoaltaan sallittu säännöstelyväli on 11,00 metriä ylärajan ollessa tasolla N43 + 245,00 m ja alarajan tasolla N43 + 234,00 m. Lupaehdoissa määrätään, että Vuotson kanavan pohjan korkeus on N43 + 238,00 m … + 237,00 m idästä länteen eli Lokan päässä pohjan korkeuden tulee olla N43 + 238,00 m ja Porttipahdan päässä N43 + 237,00 m.

Tekoaltaiden säännöstely oli rajua säännöstelyn alkuvuosina, jolloin Lokan vedet johdettiin Luirojoen kautta Kitiseen ja Porttipahdan vedet Kitisen kautta Kemijokeen. Vuotson kanavan valmistuttua altaiden säännöstelykäytäntö muuttui, kun molempien altaiden vedet johdettiin Porttipahdan voimalaitoksen kautta Kitiseen. Nykyisen kaltaiseksi säännöstely muuttui vuonna 1991, kun uitto Kemijoen vesistössä loppui. Tuolloin uitonaikaiset juoksutukset Lokasta Luiroon ja Porttipahdasta Kitiseen loppuivat.

Lokan ja Porttipahdan säännöstely on 2000-luvulla muuttunut. Pohjoismaiset sähkömarkkinat käynnistyivät 1990-luvun loppupuolella ja niiden toiminta vakiintui lähes nykyisen kaltaiseksi 2000-luvun alkuvuosina. Tämä muutti tekojärvien juoksutuskäytäntöä. Aikaisemmin tekojärvistä juoksutettiin vettä lähes poikkeuksetta vain talviaikana. Pääosin pelkästään kulutusmuutoksia seuraava vesivoiman säätötarve oli suhteellisen säännöllistä ja melko helposti ennustettavaa. Sähkömarkkinoiden mukaantulo muutti tuotantotarpeen epäsäännöllisemmäksi ja nykyisin vettä joudutaan juoksuttamaan aikaisempaa useammin myös kesäaikana.

Säännöstelyrajat
Lokan tekojärven yläraja on N43 + 245,0 m ja alaraja N43 + 240,0 m. Tekojärven pinta-ala ylärajalla on 417 km2 ja alarajalla 216 km2 . Lokan kokonaistilavuus on 2 100 Mm3, nettosäännöstelytilavuus 1 444 Mm3 ja energiasisältö 675 GWh/a (Kemijoki Oy:n voimalaitosten osuus). (Kemijoki Oy 2011) 

Porttipahdan tekojärven yläraja on N43 + 245,0 m ja alaraja N43 + 234,0 m. Tekojärven pinta-ala on ylärajalla 214 km2 ja alarajalla 34 km2 . Porttipahdan kokonaistilavuus on 1 350 Mm3, nettosäännöstelytilavuus 1 097 milj.m3 ja energiasisältö 530 GWh/a (Kemijoki Oy:n voimalaitosten osuus). (Kemijoki Oy 2011)

Vaihteluväli.png

Vedenlaatu

Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä niiden alapuolisten jokien veden laatua seurataan Kemijoki Oy:n velvoitteena viranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailu käsittää veden fysikaalis-kemiallisen laadun seurannan ohella monipuolisen biologisten laatutekijöiden tarkkailun. Myös kalaston elohopeapitoisuutta selvitetään määrävuosin.

Lokan ja Porttipahdan veden laatu muistuttaa nykyisellään pohjoissuomalaisten järvien veden laatua. Allasalueen suuremmasta suoperäisyydestä Lokan vesi on Porttipahtaa runsashumuksisempaa ja ravinteikkaampaa. Tekojärvien kalaston elohopeapitoisuus on tarkkailun mukaan nykyisellään samaa tasoa tai alhaisempi kuin luonnonjärvissä. Lokan ja Porttipahdan ja niiden alapuolisten jokien veden laadun viimeisimmän tarkkailuraportin löydät Kemijoki Oy:n kotisivuilta https://www.kemijoki.fi/viestinta/julkaisut.html


Päivitetty: 31.5.2019 14:47

 Ajankohtaista

No content found

Tiedostot

No content found