Tekojärvet

Tekojärvet-sivulta löydät lisätietoa virkistys- ja kaupallisesta kalastuksesta, metsästyksestä, tekojärvien säännöstelystä sekä vedenlaadusta, kehittämistyöstä, maankäytöstä ja ympäristönhoidosta.

Lokka

Lokan tekojärvi (216 neliökilometriä) on yksi Euroopan suurimmista tekojärvistä ja sijaitsee Luiron yläjuoksulla Sodankylän pohjoisosissa. Varastoallas on rakennettu säätelemään Kemijoen voimalaitoksille tarvittavaa vesimäärää. Tekojärven vierellä sijaitsee Lokan kylä. Järven täyttö aloitettiin vuonna 1967. Lokan tekojärvi yhdistyy Vuotson kanavalla Porttipahdan tekojärveen. Järvessä on useita saaria ja runsas kalakanta, joka tarjoaa toimentulon paikallisille ammattikalastajille, sekä virkistyskalastusmahdollisuuden sodankyläläisille ja ulkopaikkakuntalaisille.

Porttipahta

Porttipahdan tekojärvi sijaitsee Sodankylän kunnan pohjoispuolella Valtatien 4:n varrella.Tekojärven täyttö aloitettiin vuonna 1960 ja se valmistui 1970. Porttipahdalla sijaitseva voimalaitos on suurin Kitisen seitsemästä voimalaitoksesta. Voimalaitos säännöstelee Porttipahdan varastoallasta, joka laskee Kemijoen sivujokeen Kitiseen. Porttipahdan itäpuolella sijaitsevan Lokan varastoaltaan vedet juoksutetaan myös Porttipahtaan Vuotson kanavan kautta ja siitä eteenpäin Kitiseen, Kemijärveen ja pääuoman voimalaitoksiin. Porttipahdan voimalaitos tuottaa vuodessa noin 100 gigawattituntia (GWh) energiaa.

Porttipahta on suosittu virkistyskalastuskohde erityisesti vetouistelijoiden keskuudessa ja alueella toimii myös useita ammattikalastajia. Porttipahta on luonnonjärvimainen tekoallas, joka tarjoaa virkistysmahdollisuuksia sekä kalastajille, metsästäjille, että luonnossa liikkuville.

  • Virkistyskalastus

    Porttipahta ja Lokka ovat molemmat helposti saavutettavissa olevia kalaisia vesiä. Molemmissa vesistöissä harjoitetaan sekä kaupallista kalastusta, että virkistyskalastusta. Virkistyskalastuskohteina Lokka ja Porttipahta ovat tunnettuja suurista hauistaan ja ahvenistaan. Lokan siika on legendaarista herkkua Lapissa ja Porttipahdan taimenten koko yllättää kokeneetkin kalastajat.

    Tekojärvillä kalastavan on hankittavat alueella tarvittavat luvat, jotka riippuvat mm. kalastajan iästä ja kalastustavasta. Kesäaikana onkiminen ja talviaikana pilkkiminen ovat sallittuja kalastuslain nojalla kaikille ilman erityisiä lupia. Muuhun kalastukseen tulee Suomessa kalastavan 18-64-vuotiaan suorittaa valtion kalastonhoitomaksu. Maksun voi maksaa joko osoitteessa Eräluvat.fi, soittamalla Metsähallituksen puhelinpalveluun tai ostamalla luvan Metsähallituksen luontokeskuksista tai R-kioskeista.

    Kalastonhoitomaksun lisäksi tekoaltailla kalastavan tulee suorittaa Itä-Lapin vapalupa. Luvan voi ostaa osoitteesta Eräluvat.fi. Vapaluvan voi ostaa joko itselle, tai koko perheelle päiväksi, viikoksi tai koko kalastuskaudeksi. Lisätietoja ja tarkat hinnat löytyvät Eräluvat-sivustolta. Molemmilla tekojärvillä on mahdollista kalastaa sekä itsenäisesti, että ammattitaitoisten oppaiden avulla.

    Molemmissa tekojärvissä on vahvat ja vakaat hauki-, ahven- ja madekannat. Myös peledsiika on elpynyt muutaman vuoden takaisesta aallonpohjasta. Vaellussiian merkitys kaupalliselle kalastukselle on pienentynyt, sillä kalat ovat liian tiheästä kannasta johtuen hidaskasvuisia. Taimen on yleistynyt aktiivisten hoitotoimien ansiosta.

    Lokka

    Lokan tekoallas on saanut nimensä sen rannalla sijaitsevasta Lokan kylästä. Kalastus on edelleen Lokan rannalla asuville sekä toimeentulo, että harrastus. Lokka on Porttipahtaa laakeampi ja matalampi järvi, jonka tärkeimmät saaliskalat ovat peledsiika, hauki, ahven ja made. Lokka on erityisesti kotitarvekalastajien ja kaupallisten kalastajien suosiossa. Lokassa viihtyvät kesäkalastajien lisäksi myös pilkkijät, sillä kalaisa järvi antaa saalista myös talviaikaan. Talvikalastajien ei tarvitse pilkkiä vieri vieressä, sillä 315 neliökilometrin järvessä riittää kalapaikkoja kaikille.

    Lokan rannoilta löytyy yhteensä kuusi veneenlaskupaikkaa, joista osassa on betoniluiska ja osassa maapohja. Suuremmalla veneellä järvelle tulevan on paras laskea veneensä kalasataman betoniluiskasta. Muut veneenlaskupaikat näet oheisesta kartasta.

    Virkistyskalastajien on mahdollista myös ostaa jäähilettä Sodankylän kunnan ylläpitämästä jäähuoneesta, joka sijaitsee Lokan satamasta. Jäämaksu on 3 euroa ja se maksetaan tekstiviestillä.

     

    Porttipahta

    Kirkasvetinen Porttipahta on erityisesti vetouistelijoiden suosima virkistyskalastuskohde suurten haukien ja taimenten vuoksi. Kymmenkiloiset hauet eivät ole harvinaisuuksia, vaan jokakesäisiä saaliita. Järvessä on luontainen taimenkanta, jota vahvistetaan pohjoisosien kutujokien rauhoituksilla sekä poikasistutuksilla. Järvestä nousee myös ennätyssuuria ahvenia.

    Isolla veneellä vetouistelemaan tulevan veneenlaskupaikka löytyy Siltaharjun kalasatamasta, joka sijaitsee Porttipahtaan altaan ylittävän sillan pohjoispuolella (osoite Siltaharjuntie 133). Siltaharjuun kulku on helppoa, sillä satamaan käännytään suoraan nelostieltä. Muut pienemmälle kalustolle sopivat veneenlaskupaikat näet oheisesta kartasta. Porttipahan satamassa on kunnan venelaiturit, jotka ovat avoimia kaikille käyttäjille.

    Virkistyskalastajien on mahdollista myös ostaa jäähilettä Sodankylän kunnan ylläpitämästä jäähuoneesta, joka sijaitsee Siltaharjun satamasta. Jäämaksu on 3 euroa ja se maksetaan tekstiviestillä.

    Talviaikaan Porttipahta on myös suosittu pilkkikohde lähes varman kalasaaliin vuoksi. Pilkkimällä narrataan myös suuria ahvenia, jotka ovat yksi Porttipahtaan erikoisuuksista.

    Porttipahdan kalasatamassa on Sodankylän kunnan ylläpitämä uusi kota. Kota on rakennettu aallonmurtajalle, josta on loistava järvinäkymä tulistelijoille. Kodan läheisyydestä löytyvät myös polttopuut. Porttipahdan vesistössä löytyy kaksi Metsähallituksen ylläpitämää laavua; Sommasen ja Nälkälän laavujen yhteydessä on myös kuivakäymälät ja jätteen keräysasemat. Laavujen tarkat sijainnit löydät Retkikartta-sivustolta valitsemalla karttatasoksi ”Retkeilypalvelut”.

    Kirkasvetinen Porttipahta on erityisesti vetouistelijoiden suosima virkistyskalastuskohde suurten haukien ja taimenten vuoksi. Kymmenkiloiset hauet eivät ole harvinaisuuksia, vaan jokakesäisiä saaliita. Järvessä on luontainen taimenkanta, jota vahvistetaan pohjoisosien kutujokien rauhoituksilla sekä poikasistutuksilla. Järvestä nousee myös ennätyssuuria ahvenia.

    Isolla veneellä vetouistelemaan tulevan veneenlaskupaikka löytyy Siltaharjun kalasatamasta, joka sijaitsee Porttipahtaan altaan ylittävän sillan pohjoispuolella (osoite Siltaharjuntie 133). Siltaharjuun kulku on helppoa, sillä satamaan käännytään suoraan nelostieltä. Muut pienemmälle kalustolle sopivat veneenlaskupaikat näet oheisesta kartasta. Porttipahan satamassa on kunnan venelaiturit, jotka ovat avoimia kaikille käyttäjille.

    Virkistyskalastajien on mahdollista myös ostaa jäähilettä Sodankylän kunnan ylläpitämästä jäähuoneesta, joka sijaitsee Siltaharjun satamasta. Jäämaksu on 3 euroa ja se maksetaan tekstiviestillä.

    Talviaikaan Porttipahta on myös suosittu pilkkikohde lähes varman kalasaaliin vuoksi. Pilkkimällä narrataan myös suuria ahvenia, jotka ovat yksi Porttipahtaan erikoisuuksista.

    Porttipahdan kalasatamassa on Sodankylän kunnan ylläpitämä uusi kota. Kota on rakennettu aallonmurtajalle, josta on loistava järvinäkymä tulistelijoille. Kodan läheisyydestä löytyvät myös polttopuut. Porttipahdan vesistössä löytyy kaksi Metsähallituksen ylläpitämää laavua; Sommasen ja Nälkälän laavujen yhteydessä on myös kuivakäymälät ja jätteen keräysasemat. Laavujen tarkat sijainnit löydät Retkikartta-sivustolta valitsemalla karttatasoksi ”Retkeilypalvelut”.

  • Kaupallinen kalastus

    Kaupallisella kalastuksella tarkoitetaan toimintaa, jossa kalaa pyydetään myyntitarkoituksessa. Kaupallinen kalastaja kalastaa siis ammatikseen ja myy joko osan tai kaikki pyytämistään kaloista eteenpäin. Suomessa kaupalliseksi kalastajaksi voi rekisteröityä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka kotipaikka on Euroopan Unionin tai Euroopan talousalueen alueella. Lisätietoja kaupallisesta kalastuksesta saa Maa- ja metsätalousministeriön sivuilta.

    Porttipahdan ja Lokan tekojärvissä harrastetaan kaupallista kalastusta aktiivisesti. Porttipahdan alueella toimii kolme kaupallista kalastajaa ja Lokan alueella 17 päätoimista kalastajaa. Lisäksi sivutoimisia kaupallisia kalastajia on viisi.

    Sodankylän kunnassa on tehty aktiivisesti töitä esimerkiksi erilaisten hankkeiden välityksellä, jotta tekojärville saataisiin uusia ammattikalastajia. Vuonna 2020 päättyneen hankkeen myötä kymmenkunta nuorta kalastajaa aloitti työt tekojärvillä, joten kalastuksen tulevaisuus näyttää nyt turvatulta. Uusia kalastajia kaivataan kuitenkin edelleen. Sekä Porttipahdan, että Lokan satamissa on uudenaikaiset remontoidut kalankäsittelytilat, joista löytyy mm. jäähilekone, ja kalan halkaisu-, perkuu-, suomustus- ja vakuumispakkauskoneet.

     

    Kaupallisen kalastuksen kannalta tärkeimmät lajit ovat hauki, ahven, siika ja made. Puhtaiden vesien lappilaista kalaa viedään myyntiin myös ulkomaille. Sisävesikalan kysyntä on hyvä ja kalan markkinointi jälleenmyyjille ei tuota ongelmia. Lisätietoja kaupallisen kalastuksen aloittamisesta löydät ELY-keskuksen sivuilta ja Sodankylän kunnassa sinua auttaa elinkeinokoordinaattori.

    Luvat kaupalliseen kalastukseen myöntää metsähallitus. Aloittavan kalastajan on lisäksi tehtävä kunnan terveystarkastajalle alkutuotantoilmoitus, hankittava hygieniapassi ja rekisteröidyttävä kaupalliseksi kalastajaksi ELY-keskuksesta saatavalla lomakkeella. Kalat käsitellään myyntiä varten Lokan ja Siltaharjun kalahalleissa, joissa on toimittava tilojen omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Kummallakin hallilla on nimetty omavalvonnasta vastaava kalastaja, jonka tehtävä on opastaa uutta kalastajaa.

    Pyydysluvat eivät oikeuta kaupalliseen kalastukseen tekojärvillä, vaan kaupallista kalastusta koskevat luvat tulee hankkia erikseen.

    Kysy lisätietoja kaupallisen kalastuksen luvista:

    Markku Vierelä
    Metsähallituksen erikoissuunnittelija
    p. 040 667 4656
    markku.vierela@metsa.fi.

  • Metsästys

    Lokka-Porttipahta on yhtenäistä metsästysaluetta, jossa Sodankylän kuntalaisilla on vapaa metsästysoikeus valtion mailla metsästyslain 8§:n nojalla. Ulkopaikkakuntalaisen pienriistan metsästäjän on ostettava alueelle metsästyslupa. Jokaisella alueella metsästävällä tulee olla voimassa oleva metsästyskortti.

    Pienriistan Metsästysluvan alueelle voi ostaa osoitteesta www.eraluvat.fi. Alueeksi valitaan 3615 Lokka-Porttipahta. Pienriistan metsästyslupa koskee vesilintuja, jäniksiä ja pienpetoja. Metsästäjän on mahdollista ostaa lupa koko kaudeksi tai määräajaksi. Lokka-Porttipahtaan metsästysalueella on maapinta-alaa 199 025 hehtaaria ja vesipinta-alaa 51 385 hehtaaria. Tarkemman aluerajauksen näet metsästysalueen kartasta. Alueella on mahdollista metsästää esimerkiksi metsoja, teeriä, sinisorsia, telkkiä ja metsäjäniksiä. Muista tarkistaa pienriistan pyyntiajat Riistakeskuksen sivuilta! 

    Hirvenpyynti Lokka-Porttipahta alueella on luvanvaraista ja ulkopaikkakuntalaisten tulee hakea hirvieläinten metsästysoikeuslupa Metsähallituksen lupahakujärjestelmästä. Lisätietoja prosessista ja ohjeet hakemiseen löydät Metsähallituksen sivuilta.

  • Tekojärvien säännöstely ja vedenlaatu

    Lokan ja Porttipahdan tekojärvien suunnittelun ja rakentamisen perusteena oli veden varastoimisen tarve, sillä Kemijoen vesistöalueella on vain muutamia luonnonjärviä. Vähäisestä varastointikapasiteetista johtuen virtaaman vaihtelut olivat luonnontilaisessa vesistössä huomattavan suuria vuodenajasta ja sateisuudesta riippuen. Varastoitua vettä juoksuttamalla voimalaitoksia voidaan käyttää tehokkaasti ympäri vuoden myös vähävetisinä aikoina kuten talvella. Silloin sähkönkulutus on suurempaa, joten tuotannon arvo on energianhuollon kannalta korkeampi (Kemijoki Oy 1998).

    Lokan säännöstely aloitettiin vuonna 1967 ja Porttipahdan vuonna 1970. Vuotson kanava valmistui vuonna 1981. Vesioikeudellisessa luvassa on määrätty Lokan tekoaltaalle ylärajaksi taso N43 + 245,00 m ja alarajaksi N43 + 240,00 m eli sallittu säännöstelyväli on 5,00 metriä. Porttipahdan tekoaltaan sallittu säännöstelyväli on 11,00 metriä ylärajan ollessa tasolla N43 + 245,00 m ja alarajan tasolla N43 + 234,00 m. Lupaehdoissa määrätään, että Vuotson kanavan pohjan korkeus on N43 + 238,00 m … + 237,00 m idästä länteen eli Lokan päässä pohjan korkeuden tulee olla N43 + 238,00 m ja Porttipahdan päässä N43 + 237,00 m.

    Tekoaltaiden säännöstely oli rajua säännöstelyn alkuvuosina, jolloin Lokan vedet johdettiin Luirojoen kautta Kitiseen ja Porttipahdan vedet Kitisen kautta Kemijokeen. Vuotson kanavan valmistuttua altaiden säännöstelykäytäntö muuttui, kun molempien altaiden vedet johdettiin Porttipahdan voimalaitoksen kautta Kitiseen. Nykyisen kaltaiseksi säännöstely muuttui vuonna 1991, kun uitto Kemijoen vesistössä loppui. Tuolloin uitonaikaiset juoksutukset Lokasta Luiroon ja Porttipahdasta Kitiseen loppuivat.

    Lokan ja Porttipahdan säännöstely on 2000-luvulla muuttunut. Pohjoismaiset sähkömarkkinat käynnistyivät 1990-luvun loppupuolella ja niiden toiminta vakiintui lähes nykyisen kaltaiseksi 2000-luvun alkuvuosina. Tämä muutti tekojärvien juoksutuskäytäntöä. Aikaisemmin tekojärvistä juoksutettiin vettä lähes poikkeuksetta vain talviaikana. Pääosin pelkästään kulutusmuutoksia seuraava vesivoiman säätötarve oli suhteellisen säännöllistä ja melko helposti ennustettavaa. Sähkömarkkinoiden mukaantulo muutti tuotantotarpeen epäsäännöllisemmäksi ja nykyisin vettä joudutaan juoksuttamaan aikaisempaa useammin myös kesäaikana.

     

    Säännöstelyrajat

    Lokan tekojärven yläraja on N43 + 245,0 m ja alaraja N43 + 240,0 m. Tekojärven pinta-ala ylärajalla on 417 km2 ja alarajalla 216 km2 . Lokan kokonaistilavuus on 2 100 Mm3, nettosäännöstelytilavuus 1 444 Mm3 ja energiasisältö 675 GWh/a (Kemijoki Oy:n voimalaitosten osuus). (Kemijoki Oy 2011)

    Porttipahdan tekojärven yläraja on N43 + 245,0 m ja alaraja N43 + 234,0 m. Tekojärven pinta-ala on ylärajalla 214 km2 ja alarajalla 34 km2 . Porttipahdan kokonaistilavuus on 1 350 Mm3, nettosäännöstelytilavuus 1 097 milj.m3 ja energiasisältö 530 GWh/a (Kemijoki Oy:n voimalaitosten osuus). (Kemijoki Oy 2011)

    Vedenlaatu

    Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä niiden alapuolisten jokien veden laatua seurataan Kemijoki Oy:n velvoitteena viranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailu käsittää veden fysikaalis-kemiallisen laadun seurannan ohella monipuolisen biologisten laatutekijöiden tarkkailun. Myös kalaston elohopeapitoisuutta selvitetään määrävuosin.

    Lokan ja Porttipahdan veden laatu muistuttaa nykyisellään pohjoissuomalaisten järvien veden laatua. Allasalueen suuremmasta suoperäisyydestä Lokan vesi on Porttipahtaa runsashumuksisempaa ja ravinteikkaampaa. Tekojärvien kalaston elohopeapitoisuus on tarkkailun mukaan nykyisellään samaa tasoa tai alhaisempi kuin luonnonjärvissä. Lokan ja Porttipahdan ja niiden alapuolisten jokien veden laadun viimeisimmän tarkkailuraportin löydät Kemijoki Oy:n kotisivuilta.

  • Kehittämistyö

    Lokan ja Porttipahdan tekojärvien säännöstelyn kehittäminen käynnistyi Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa vuonna 2010.Tekojärvien vesistöjen säännöstelyjen kehittämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla käytössä olevia säännöstelyjä parannetaan niin, että ne yhteiskunnallisilta, taloudellisilta ja ekologisilta vaikutuksiltaan vastaavat nykyistä paremmin vesistön käytölle ja vesiympäristön tilalle asetettuja tavoitteita. Säännöstelyillä aikaansaatavia hyötyjä voidaan lisätä ja haittoja vähentää tarkistamalla säännöstelykäytäntöjä sekä toteuttamalla hoito- ja kunnostustoimenpiteitä. Varsinainen säännöstelyn kehittämishanke päättyi vuonna 2015, mutta toiminta jatkuu edelleen hankkeen hengessä.

    Nykyään ei enää puhuta säännöstelyn kehittämisestä tekojärvillä vaan paremminkin moninaiskäytön kehittämisestä, jossa sovitetaan yhteen eri toimijoiden tarpeita. Keskeisessä asemassa kehittämistyössä ovat alueen kunnat, Kemijoki Oy, Metsähallitus, Lapin ELY-keskus, Luonnonvarakeskus sekä Lapin kalatalouden toimintaryhmä. Työryhmä kokoontuu kerran vuodessa ja valmistelee yhteenvedon edellisen vuoden toimenpiteistä sekä tulevista suunnitelmista seurantaryhmälle. Seurantaryhmässä on laaja osallistujakunta tekojärvillä toimivista tahoista. Edellä mainittujen lisäksi seurantaryhmään kuuluu mm. kaupallisia kalastukseen liittyviä tahoja, paliskunnat sekä kyläyhdistyksiä.

    Laajemmin säännöstelyn kehittämishankkeeseen voit tutustua oheisen linkin kautta Lokka-Porttipahdan tekojärvien säännöstelyn kehittäminen -raportti.

  • Maankäyttö ja ympäristönhoito

    Lokan ja Porttipahdan tekojärvet kuuluvat Pohjois-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Kaava on hyväksytty Lapin liiton valtuustossa 2006 ja vahvistettu valtioneuvostossa 2007. Maakuntakaavaa on ryhdytty uusimaan 2018 ja sen on määrä olla valmis 2020.

    Sodankylän kunnan kunnanvaltuuston vuonna 1978 hyväksymässä Sodankylän pohjoisosan yleiskaavassa Lokan ja Porttipahdan allasalueille osoitettiin kalastajien tukikohtien rakentamiseen kalakenttäalueet sekä yleiset kala- ja venesatamat ja lomarakennusalueet. Vuokratontin saaminen edellytti, että hakija täyttää vähintään sivutoimisen ammattikalastajan vaatimuksen vuosittaisen kalastustulon osalta. Lokan ja Siltaharjun kalasatamien rakentamisen ja niiden nykyaikaisten kalankäsittelytilojen käyttöönoton jälkeen kalastusmuodot ja kalan käsittelytavat ovat muuttuneet. Kalakenttätonttien luovutusehdoista huolimatta kalakenttäalueiden käyttö muuttui hiljalleen loma-asumiseen.

    Sodankylän kunnan valtuusto muutti vuonna 2016 Lokka-Koitelainen-Kevitsa osayleiskaavan muutoksen myötä aikaisempaa linjausta siten, että kalakenttäalueet muutetaan lomarakennusalueiksi.  Aikaisemmista vuokralaisista monikaan ei täyttänyt enää alkuperäisiä vuokrausehtoja, mutta muutoksen myötä he saivat mm. etuosto-oikeuden kalakentillä sijaitseville tonteilleen.

    Tekojärvien rantoja on raivattu 1970-luvulta lähtien. Kemijoki Oy on vapaaehtoisesti siistinyt rantoja tehostetusti vuodesta 1993 lähtien. Parhaimmat raivaustulokset saavutettiin vuosina 2003, 2004 ja 2011, jolloin altaiden vedenpinta oli poikkeuksellisen alhaalla. Kemijoki Oy on investoinut vuosittain yli 100 000 € rantojen siistimiseen. Rantojen raivaukset sisältävät kuolleiden puiden poistoa, ajopuiden ja irtokantojen kasausta ja rantavyörymäpuiden kaatoa.

    Turvelautat aiheuttavat veneilijöille kulkuhaittoja. Eniten altaan käyttäjiä haittaavia turvetyyppejä ovat pinnassa tai vesikalvossa liikkuvat turvelautat sekä kulkuväyläalueilla olevat turpeet. Liikkuvat turpeet ovat tukkineet veneväyliä, vieneet pyydyksiä ja vaikeuttaneet pyydyksille pääsyä sekä rannankäyttöä erityiskäyttöön otetuilla alueilla. Kemijoki Oy poistaa tai siirtää turvelauttoja tarvittaessa haitta-alueilta.

Yhteystiedot

​Jani Kiemunki 

yhdyskuntatekniikan päällikkö
jani.kiemunki@sodankyla.fi
puh. 0400 3967 35