Porotalouden monialayrittäjät kokoontuivat Rovaniemellä

Porotalouden kannattavuus ja monialayrittäjyys puhuttivat

Tapahtuman tavoitteena oli vahvistaa porotalouden resilienssiä muuttuvassa toimintaympäristössä etsimällä perinteisen poronhoidon rinnalle uusia toimeentulon lähteitä, kuten matkailuun tai jatkojalostukseen liittyvää liiketoimintaa. Päivän aikana asiantuntijat ja yrittäjät vaihtoivat kokemuksiaan ja ideoivat käytännön ratkaisuja, joiden avulla porotalousyrittäjät voivat monipuolistaa toimintaansa ja parantaa elinkeinon yleistä kannattavuutta haastavina aikoina.Heti alkuun pidetyissä alustuksissa keskityttiin porotalouden kannattavuushaasteisiin. Paliskuntain yhdistyksen kannattavuustyöryhmän puheenjohtaja Pasi Oinas valotti elinkeinon nykytilaa: käsissämme on ainutlaatuinen huipputuote, mutta jatkuva kustannusten nousu ja poronhoidon hallinta nykyolosuhteissa haastavat toimintaa valtavasti. Porotalous on muutoksen aikakaudella, jossa toimintaympäristö on muuttunut radikaalisti.
Oinas korosti, ettei kukaan voi tehdä kaikkea ja ehtiä kaikkialle. Alkutuotannon työ vaatii aikansa, ja jo nyt supistuneet työntekijämäärät asettavat oasteita töiden tehokkaalle suorittamiselle. Tilaisuudessa pidettiin kuitenkin hyvänä suuntana sitä, että poro työllistää nykyään monella saralla. Tämä luo laajempia mahdollisuuksia ja sallii keskittymisen poroon eri sesonkeina, jolloin tarve etsiä elinkeinon ulkopuolista työtä vähenee. Kannattavuuden tarkastelussa tuleekin keskittyä siihen että käytettävissä ovat riittävät resurssit.

Poro Lapin brändin keulakuvana

Lapin Yrittäjien puheenvuorossa toimitusjohtaja Ella-Noora Kauppinen korosti poron moninaisuutta osana alueen elinvoimaa. Poro on valtava osa lappilaista brändiä ja imagoa, ja sitä hyödynnetään monipuolisesti erilaisessa liiketoiminnassa. Porotalouden ympärillä on monenlaista työtä, sekä poro näkyy ja kuuluu ympäri Lappia, joten sen tuottama imagoarvo on aluetaloudellisesti hyvin merkittävä.Poropuolella monialayrittäjyys onkin erinomainen vaihtoehto, kunhan sesongit osataan rytmittää oikein. Kujalan porotilan puheenvuorossa Juha Kujala osoitti, kuinka joustavasti porotilamatkailu voi muuntautua, kunhan ideoita ja uskallusta riittää. Perinteisten rekiajeluiden lisäksi tilalla tarjotaan muun muassa porojoogaa ja taidehetkiä luonnossa poroja maalaten. Kujalan mukaan porosta on moneksi, mutta yrittäjän on tunnistettava omat rajansa ja ymmärrettävä delegoinnin tärkeys. Keskeiseksi teemaksi nousikin resurssien riittävyys sekä yhteistyön ja vastuunjaon merkitys. Porosta saa upeita erikoistuotteita niin ”mielelle kuin kielelle”. Haastavin kysymys onkin, miten toimintaa voitaisiin kehittää niin, että siitä hyötyisivät kaikki ja poron tuottama lisäarvo jäisi mahdollisimman suurelta osin paikallisesti alueelle.

Ammattikalastus poronhoidon rinnalla

Poronhoidon rinnalle ammattikalastus on erinomainen vaihtoehto, mikä on huomattu muun muassa Sodankylän kunnassa. Kunta on tukenut ammattikalastusta investoimalla kahden suuren tekoaltaan rannoille viralliset ja tasokkaat kalankäsittelytilat. Tämä mahdollistaa ammattimaisen kaupallisen kalastuksen alueella.
Poromies-kalastaja Tuukka Pyhäjärven mukaan sesongit rytmittyvät mainiosti Lokassa porotalouden kanssa ilman päällekkäisyyksiä. Ammattikalastusta tuetaan alueellisesti hyvin ja alalle kannustetaan erilaisten tukimuotojen avulla. Kalastajan ansio riippuu omasta aktiivisuudesta, ja liikevaihto voi vaihdella noin 10 000 ja 70 000 euron välillä.

Katse tulevaisuuteen ja yhteistyöhön

Iltapäivän työryhmissä pohdittiin, miten yhteistyö, uudet tuotteet ja vaihtoehtoiset tulonlähteet voisivat parantaa porotalouden kannattavuutta. Keskustelu oli vilkasta, ja erityisesti nuoret osallistujat toivat esiin tärkeän huomion: jatkuva puhe kannattamattomuudesta luo elinkeinosta turhan negatiivisen ja epäkannustavan kuvan.
Työryhmissä todettiin, että paliskuntien välillä on suuria eroja, minkä vuoksi yleispätevät toimenpiteet eivät välttämättä sovellu kaikkien toimintamalleihin:

Eteläisissä paliskunnissa ja pienemmillä alueilla nähtiin enemmän aikaa ja mahdollisuuksia keskittyä poronhoitoon liittyvään monialayrittäjyyteen.

Pohjoisimmissa, suurissa paliskunnissa monialaisuus koettiin paikoin jopa uhkana, sillä sen pelättiin vievän työntekijäresursseja varsinaiselta alkutuotannolta.
Myös näkemykset ammattimaisuudesta vaihtelivat yksikkökoon mukaan. Pienemmät yksiköt mahdollistavat monipuolisen tulonmuodostuksen – kuten lihan suoramyynnin, jalostuksen ja matkailun – jo pienemmällä poromäärällä. Toisaalta taas koettiin, että suurempi poromäärä luo paremmat edellytykset keskittyä nimenomaan päätoimiseen alkutuotantoon.
Keskustelu osoitti, että porotalouden alueelliset erot ovat merkittäviä. Siksi kehitystyötä on jatkossa tehdä myös paliskuntakohtaisesti. Iltapäivän aikana esiin nousseet lukuisat uudet tuoteideat ja ajatukset kuitenkin vahvistivat sen, että porosta on todella moneksi.

Lisätietoja:

Jenni Kaaretkoski

Projektipäällikkö

P. 040-512 0505

jenni.kaaretkoski@sodankyla.fi