Vuotson koulu vihittiin käyttöön

Puolitoista vuotta toimineen Vuotson koulun virallista avajaisjuhlaa vietettiin perjantaina 10. tammikuuta. Koululla on kylälle tärkeä merkitys.

Vuotson koulun avajaiset 10.1.2025
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi ja Sodankylän kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen leikkasivat vihkiäisnauhan. Hyvinvointi- ja sivistysjohtaja Antti Palomaa (vas.) ja tekninen johtaja Matias Yliriesto avustivat.

– Koulu on kylän sydän, joka yhdistää sukupolvet ja tuo koko kylän yhteen. Yhteisön tuki ja kyläläisten osallistuminen on tärkeää, ja kannustankin teitä kaikkia olemaan mukana koulun elämässä ja koulun kehittämisessä.

Näin totesi kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen Vuotson koulun avajaisjuhlassa perjantaina 10. tammikuuta. Maiju Saijets tulkkasi kunnanjohtajan puheen saameksi: Skuvla lea gili váimmus, mii ovttasta sohkabuolvvaid ja olles gili. Servoša doarjja ja giliolbmuid oassálastin lea dehálaš ja movttiidahtánge din buohkaid leat mielde skuvlla eallimis ja ovddideames.

Juhlassa kuultiin puheita ja nähtiin oppilaiden esityksiä. Samalla todettiin, ettei Vuotson koulun rakentaminen ole ollut helppo prosessi. Nyt koulussa halutaan kuitenkin katsoa eteenpäin.

– Omasta puolestani haluan sanoa kiitokset kaikille, jotka ovat eläneet remontin keskellä. Tilat ovat meille sopivan kokoiset, ja ne ovat tehokkaassa käytössä, totesi Vuotson koulun johtaja Panu Klemettilä, joka on johtanut koulua viime syksystä lähtien.

– Vuotson koulu on kyläläisille tärkeä asia. Koulu on kylän yhteinen. Se on itselle mieluisa ajatus.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi muistutti, että Vuotso on tärkeä osa saamelaisten kotiseutualuetta ja saamelaista yhteisöä.

– Olen oppinut lapsuudestani saakka että Vuotso on elävä saamelaiskylä, jossa on paljon osaamista, taiteellisuutta ja perinteistä osaamista – ja mikä tärkeintä mukavia ihmisiä, Näkkäläjärvi sanoi puheessaan.

Vuotson koulussa on 35 oppilasta. Oppilaista seitsemän on saamenkielisessä opetuksessa ja kaksi kielikylpyluokalla. Lisäksi koulun yhteydessä toimii päiväkoti.

Varsinainen koulutoiminta uudessa koulussa käynnistyi jo puolitoista vuotta sitten, mutta virallisia avajaisia päästiin viettämään nyt.

 

Kunnanjohtajan puhe Vuotson koulun avajaisjuhlassa

Hyvät vuotsolaiset, arvoisa koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunta, oppilaat ja muut juhlavieraat.

On upeaa, että saamme tänään juhlia uuden koulun avajaisia täällä Vuotsossa. Vuotso on Sodankylälle tärkeä ja erityinen kylä – Suomen eteläisin saamelaiskylä, jossa kohtaavat niin saamelainen kuin suomalainen kulttuuri. Täällä eri taustoista tulevat lapset elävät yhdessä, jakavat kokemuksiaan ja oppivat toisiltaan.

Tämä koulu tarjoaa lapsille paikan oppia ja myös tilan kasvaa. Vuotson koulussa oppilaat saavat mahdollisuuden unelmoida suuria. Koulu on kylän sydän, joka yhdistää sukupolvet ja tuo koko kylän yhteen. Yhteisön tuki ja kyläläisten osallistuminen on tärkeää, ja kannustankin teitä kaikkia olemaan mukana koulun elämässä ja koulun kehittämisessä.

Tämä on hieno koulu. Koulun tekeminen monista osista ei ole ollut kunnalle helppo prosessi. Kouluun on liittynyt useita erilaisia intohimoja. Matkan varrella on tehty sekä hyviä päätöksiä että päätöksiä, joita ei aina ole välttämättä ollut helppo hyväksyä. Demokratia on moniäänistä ja kritiikki on paikallaan silloin, kun siihen on aihetta. Haluankin kiittää vuotsolaisia antamastanne palautteesta.

Positiivinen ja kannustava ilmapiiri edistää hyvää yhteistyötä. Nyt, kun koulu on valmis, on aika katsoa eteenpäin. Täällä koulussa on meidän tulevaisuutemme: lapsemme ja nuoremme. On keskityttävä toiminnan kehittämiseen niin, että tämä koulu vastaa parhaalla mahdollisella tavalla lasten, nuorten, perheiden, henkilökunnan ja koko kylän tarpeisiin. Asenne ratkaisee.

Sodankylän kunnassa halutaan kehittää kuntalaisten osallisuutta. Vuotsolaisilla on jatkossakin mahdollisuus vaikuttaa koulun kehittämiseen. Kyläläiset ovat lähettäneet kuntaan aloitteen monitoimitalon laajentamisesta. Olemme perustaneet tarveselvitystyöryhmän arvioimaan laajennushanketta. Näin teemme kaikkien kehityshankkeiden kohdalla. Kyläläisten aktiivisuus ja osallistuminen on tärkeää. Haluamme vastata niihin toiveisiin, joita vuotsolaiset meille kertovat.

Vuotso on osa saamelaisaluetta. Kunta kehittää saamenkielisiä palveluita yhteistyössä muiden saamelaisalueen kuntien kanssa. Meillä on yhteisiä tavoitteita ja myös huolia, kuten esimerkiksi haasteet saamenkielisen henkilöstön ja oppimateriaalien saatavuudessa.

Sodankylän kunta tervehtii ilolla yhteistyön tiivistymistä saamelaiskäräjien kanssa. Kunnan kielipesätoiminnan rahoituksesta suurin osa tulee valtiolta saamelaiskäräjien kautta. Sodankylän kunta on kuitenkin itse lisännyt omaa rahoitusosuuttaan, koska valtion tuki on vähentynyt. Tämä on selkeä arvovalinta. Lasten ja nuorten mahdollisuus oppia omalla äidinkielellään on niin tärkeä asia, että haluamme sitä kuntana kaikin tavoin edistää.

Vuotson koulu sijaitsee mielettömän hienossa paikassa, upean luonnon keskellä. Luonto on myös oppimisympäristö, joka rikastuttaa koululaisten oppimiskokemuksia ja lisää heidän hyvinvointiaan. Vuotsossa jokaisella on mahdollisuus saavuttaa läheinen ja konkreettinen luontoyhteys. Jokaisella on mahdollisuus oppia vastuullisuutta ympäristöstä. Tämä voi parhaimmillaan johtaa kestävän elämäntavan omaksumiseen ja luonnon kunnioittamiseen.

On ilahduttavaa, että ennusteen mukaan Vuotson koulun oppilasmäärä pysyy vakaana tai jopa kasvaa, kun muissa kyläkouluissa se pienenee. Tämä kertoo Vuotson kylän elinvoimaisuudesta. Vuotso on hyvä paikka asua ja rakentaa tulevaisuutta.

Vaikka juhlimme tänään koulun tiloja, on hyvä muistaa, että koulu ei ole vain seinät, tilat tai huoneet. Koulu on ennen kaikkea sitä, mitä sen seinien sisällä tapahtuu. Se on ilmapiiri, yhteisö, ihmiset ja yhdessä tekeminen. Se on paikka, jossa lapset ja nuoret kasvavat, oppivat ja rakentavat pohjaa elämälleen. Se, mitä koulussa tehdään, on vieläkin tärkeämpää kuin se, miltä koulurakennus näyttää. Koulun sydän ovat sen ihmiset.

Hyvä juhlayleisö, haluan kiittää teitä kaikkia, jotka olette olleet mukana rakentamassa ja remontoimassa koulurakennusta ja kehittämässä varhaiskasvatuksen ja koulun toimintaa.

Toivotan Vuotson koululle, sen oppilaille, henkilökunnalle ja koko kylälle paljon onnea ja menestystä. Toivon, että lapset, nuoret ja henkilökunta voivat viettää näissä tiloissa onnellisia koulupäiviä ja kyläläiset merkityksellisiä yhteisiä hetkiä. Koulu on kylän sydän, ja uskon, että Vuotson koulu sykkii lämpöä ja yhteisöllisyyttä jokaiselle vuotsolaiselle – pienimmästä suurimpaan.

Kiitos!

Buorit vuohččulaččat, árvvus skuvlla ja árabajásgeassima bargit, oahppit ja eará ávvoveahka.

Lea fiinna ášši, ahte beassat otne ávvudit skuvla rahpandoaluid dáppe Vuohčus. Vuohču lea Soađegili gillái dehálaš ja earenoamáš gilli – Suoma máttimus sámegilli, gos gávnnadit sápmelaš ja suopmelaš kultuvra. Dáppe sierra duogážiin boahtte mánát ellet ovttas, juhket vásáhusaid ja ohppet nuppiin.

Dát skuvla fállá mánáide báikki oahppat ja rávásmit. Vuohču skuvla oahppit ožžot vejolašvuođa niegadit stuorra áššiid. Skuvla lea gili váimmus, mii ovttasta sohkabuolvvaid ja olles gili. Servoša doarjja ja giliolbmuid oassálastin lea dehálaš ja movttiidahtánge din buohkaid leat mielde skuvlla eallimis ja ovddideames.

Dát lea fiinna skuvlla. Skuvlla ráhkadeapmi máŋggaid osiin ii leat leamaš gildii álkes proseassa. Skuvlii laktásit ollu earálágan doaivagat. Mátkki áigge leat dahkkon máŋggat sierra mearrádusat, maid ii leat álot leamaš álki dohkkehit. Demokratiija lea máŋggajienat ja kritihkka lea dárbbašlaš dalle go dasa lea dárbu. Háliidange giitit vuohččulaččaid máhcahagas man lehpet addán.

Positiivvalaš ja movttiideaddji atmosfeara ovddida buori ovttasbarggu. Dál go skuvla lea válmmaš, lea áigi geahččat ovddasguvlui. Dáppe skuvllas lea min boahtte áigi: min mánát ja nuorat. Galgá vuodjut doaimma ovddideapmái nu ahte dát skuvla vástida buoremus vugiin mánáid, nuoraid, bearrašiid, bargiid ja oppa gili dárbbuide.

Soađegili gielddas háliidit ovddidit gieldalaččaid oassálastima. Vuohččulaččain lea boahtteáiggisge vejolašvuohta váikkuhit skuvlla ovddideapmái. Giliolbmot leat sádden gildii álgaga máŋggadoaimmadálu viiddideames. Leat vuođđudan dan dárbbuidčielggadanbargojoavkku árvvoštallat viiddidanfidnu. Ná mii dahkat buot dehálaš ovddidanfitnuid buohta. Gili olbmuid aktiivvalašvuohta ja oassálastin lea dehálaš. Háliidat vástidit daidda doaivagiidda, maid vuohččulaččat midjiide muitalit.

Vuohču lea oassi sámeguovllu. Gielda ovddida sámegielat bálvalusaid ovttas eará sámeguovllu gielddaiguin. Mis leat oktasaš dárbbu ja maid fuolat, dego ovdamearkka dihte hástalusat sámegielat olbmuid ja oahppamateriála oažžumis.

Soađegili gielda dearvvaha iluin ovttas lasiheami sámedikkiin. Gieldda giellabeassedoaimma ruhtadeamis stuorra oassi boahtá stáhtas sámedikki bokte. Soađegili gielda lea goittotge ieš lasihan iežas ruhtadeami, go stáhta doarjja lea geahppánan. Dát lea čielga árvoválljen. Mánáid ja nuoraid vejolašvuohta oahppat iežas gilli lea nu dehálaš ášši ahte háliidat dan gielddas ovddidit buot láhkái.

Vuohču skuvla lea mielahis fiinna sajis, gasku fiinna luonddu. Luondu lea min oahppanbiras, mii riggudahttá skuvllalaččaid oahppanvásáhusaid ja lasihan sin buresbirgejumi. Vuohčus buohkain lea vejolašvuohta juksat lagaš ja konkrehtalaš luondduoktavuođa. Juohkehaččas lea vejolašvuohta oahppat vásttolašvuođa birrasis. Dát sáhttá buoremus dilis mielddisbuktit bistevaš eallinvuogi ja luonddu gudnejahttima.

Lea illudahtti ahte einnostusaid mielde Vuohču skuvlla ohppiidmearri bissu stáđisin dahje juobe stuorru go eará giliskuvllain dan geahppána. Dát muitala Vuohču gili eallinfámus. Vuohču lea buorre báiki ássat ja hukset boahtteáiggi.

Vaikko mii ávvudit otne skuvla vistti ja lanjaid, lea buorre muitit ahte skuvla ii leat dušše seainnit, sajit, lanjat. Skuvla lea buot dan, mii dáhpáhuvvá seinniid siste. Dan atmosfeara, searvvuš, olbmot ja ovttas dahkan. Dat lea báiki gos mánát ja nuorat rávásmit, ohppet ja huksejit eallimii vuođu. Dat mii skuvllas dahkko, lea velge dehálabbo go dat maid skuvllavistti lea olggos oaidnit. Skuvla váibmu lea dan olbmot.

Buorre ávvoveahka, háliidan giitit din buohkaide, geat lehpet leamaš huksemin ja divvumin skuvllavistti ja ovddideamen árrabajásgeassima ja skuvlla doaimma.

Sávan Vuohču skuvlii, dan ohppiide, bargiide ja olles gillái olu lihku ja meneštumi. Sávan, ahte mánát, nuorat ja bargit sáhttet vásihit dáin lanjain lihkolaš skuvllabeivviid ja gili olbmot mearkkašahtti bottuid. Skuvla lea gili váibmu, ja jáhkán, ahte Vuohču skuvla addá liekkusvuođa juohke vuohččulažžii – uhcimusas stuorimussii.

Giitu!

Muita tiedotteita