Takaisin
 25.11.2016

Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen herätti keskustelua kunnanvirastolla pidetyssä tilaisuudessa

Toukokuussa 2016 Lapin ELY-keskus lähestyi useita Lapin kuntia kirjeellä, jossa se esitti neuvottelujen käynnistämistä kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta ja siihen tarvittavista kuntapaikoista. Koska pakolaisten määrän arvioidaan pysyvän korkeana myös tulevina vuosina, Lapin valmius ottaa vastaan kiintiöpakolaisia on tärkeää. Kesän ja syksyn aikana Sodankylän kunta on selvittänyt asiaa kunnan näkökulmasta ja 14.11.2016 pidetyssä kokouksessaan kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle 20 kiintiöpakolaisen vastaanottamista Sodankylään. Sodankylään sijoitettavat kiintiöpakolaiset olisivat Syyrialaisia lapsiperheitä.  Lisäksi kunnanhallitus päätti, että asiasta pidetään kuntalaisille avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus ennen kuin kunnanvaltuusto päättää asiasta torstaina 1.12.2016.  Kunnanhallitus päätyi esittämään kiintiöpakolaisten vastaanottamista niin inhimillisistä ja humanitäärisistä syistä kuin myös siksi, että Sodankylän kunta täyttää kaikki kriteerit, joita vaaditaan vastaanottavalta kunnalta (mm. kotouttamissuunniltelma). Lisäksi kunnalla on kokemusta ja toimivat palvelut olemassa, sillä Sodankylässä asuu tälläkin hetkellä noin 140 maahanmuuttajaa, joista pääosa on täällä työn tai perhesyiden takia.

 

Torstaina 24.11.2016 kunnanviraston valtuustosalissa kuultiin asiaan liittyen ELY-keskuksen / Kotona Suomessa -hankkeen aluekoordinaattori Sanna Hiltusta ja  SPR:n Lapin piirin monikulttuurisuustoiminnankehittäjä Katja Junnilaa sekä kunnan edustajina kunnanjohtaja Viljo Pesosta ja kiintiöpakolaisasioita koordinoivaa hyvinvointikoordinaattori Sanna Ylitaloa.

 

Tiedotustilaisuudessa saatiin kattavasti tietoa mm. Suomen eduskunnan periaatteista kiintiöpakolaisten vastaanottamisessa, maahanmuuttoon liittyvästä termistöstä, Syyrian tilanteesta, globaalista pakolaistilanteesta, kiintiöpakolaisten valinnasta, vastaanottamisesta ja kotouttamisesta sekä kunnan roolista prosessissa. Ennen tilaisuutta kuntalaisilla oli mahdollisuus tutustua viraston aulaan pystytettyyn pakolaistelttaan.

 

Kiintiöpakolaisten valintaprosessi on monivaiheinen

Käsitteitä.jpg 

 

Kiintiöpakolainen on henkilö, jolle YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman ja joka sijoitetaan maahantulon jälkeen suoraan kuntaan.  Suomessa eduskunta päättää vuosittaisen pakolaiskiintiön koon talousarvion yhteydessä. Vuonna 2016 Suomen pakolaiskiintiö on n. 750 henkilöä, joista 650 on syyrialaisia kiintiöpakolaisia ja 100 isompiin kaupunkeihin sijoitettavia hätätapauksia. Sanna Hiltusen mukaan uusiin vastaanottaviin kuntiin sijoitetaan yleensä ihan tavallisia perheitä, joilla ei ole isoja erityistarpeita.

 

Kiintiöpakolaisten valintaa varten tehdään valintamatkoja, joilla Suomen edustajat haastattelevat UNHCR:n Suomelle ehdottamat henkilöt pakolaisleireillä. Valintamatkoilla on mukana edustajia maahanmuuttovirastosta, ELY-keskuksesta tai kunnista sekä tarvittaessa suojelupoliisilta. Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen pakolaiskiintiöön valittavista henkilöistä haastattelujen ja muiden asiakirjojen pohjalta.

 

Tärkein edellytys pakolaiskiintiöön pääsemiseksi on henkilön kansainvälisen suojelun tarve.

Toinen on uudelleensijoittamisen tarve ensimmäisestä turvapaikkamaasta eli henkilö ei voi palata kotimaahansa eikä jäädä pysyvästi oleskelemaan muuhunkaan maahan. Lisäksi edellytetään, että henkilön vastaanoton ja kotoutumisen edellytykset Suomeen on arvioitu. Haastateltaville pakolaisille myös kerrotaan realistisesti Suomen ja vastaanottavan kunnan olosuhteista.

 

Valtio tukee kuntakorvauksin kotouttamispalveluiden järjestämistä

Kunnat ovat kotoutumislain mukaisesti oikeutettuja korvauksiin kotoutumispalveluiden järjestämisestä. Korvaukset jakautuvat laskennallisiin korvauksiin sekä toteutuneiden kulujen mukaan maksettaviin korvauksiin. Lisäksi kuntiin siirtymistä on viime vuosina tuettu EU-rahoitteisin korvauksin. Kunta saisi 4 vuoden ajalle laskennallista korvausta, joka on tarkoitettu kunnan kotoutumista tukevaan toimintaan

kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin, kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaan sekä osallisuutta edistäviin palveluihin. Laskennallinen korvaus on 2 300 € vuodessa 7 vuotta täyttäneistä ja alle 7-vuotiaista henkilöistä 6 845 €. 

 

Lisäksi valtio korvaisi mm. erityiskustannukset toteutuneiden kulujen mukaan, toimeentulotuen järjestämisestä aiheutuvia kuluja sekä tulkkauksesta aiheutuneet kulut.  Lisäksi kunnan maahanmuuttajataustaisen väestön määrä lisää kunnan saamia valtionosuuksia, ja kunnille on olemassa myös muita tuki- ja rahoitusmahdollisuuksia.

Aluekoordinaattori Sanna Hiltunen ja monikulttuurisuustoiminnankehittäjä Katja Junnila korostivatkin, että tappiota kiintiöpakolaisten vastaanottamisen ei pitäisi aiheuttaa, vaan parhaassa tapauksessa uusi kuntalainen rikastuttaa kuntaa ja yhteisöä monin tavoin niin kulttuurillisesti, työvoimana ja kuin peruskuntalaisen tavoin veronmaksajanakin.

 

Erityisesti asuntotilanne keskustelutti osallistujia
- koottuja kysymyksiä ja vastauksia

 

  1. Montako kiintiöpakolaista Sodankylään ollaan ottamassa?
    • Kunnanhallitus on esittänyt 20 kiintiöpakolaisen vastaanottamista kuntaan. Käytännössä luku saattaa vaihdella, riippuen perheyksiköiden koosta. Kuntaan voidaan siis sijoittaa myös vähemmän kuin 20 henkilöä.

 

  1. Onko Sodankylässä riittävästi asuntoja kiintiöpakolaisille?
    • Kunnan saamien tietojen mukaisesti kunnassa on riittävästi asuntoja tarjolla 20 kiintiöpakolaisen vastaanottamiseksi niin kunnan asuntoyhtiön kautta kuin yksityisillä markkinoilla.

 

  1. Paljonko kiintiöpakolaisten vastaanottaminen maksaa kunnalle?
    • Kunta saa mm. laskennallisia sekä toteutuneisiin kuluihin perustuvia korvauksia kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta ja kotouttamispalveluiden järjestämisestä, ja nämä korvaukset ja tuet ovat tarkoitettu kattamaan vastaanottamisesta aiheutuneet kulut.

 

  1. Kuinka kunta voi vai voiko kunta valita tulijoiksi vain lapsiperheitä?
    • Maahanmuuttovirasto esittää pakolaisia kunnille, jotka itse päättävät kenelle antavat kuntapaikan saatavilla olevien tietojen perusteella.

 

  1. Laskennallisia kustannuksia maksetaan 4 vuotta - voiko kuntaan otettu kiintiöpakolainen muuttaa pois milloin haluaa?
    • Kyllä voi, hän on normaalin kuntalaisen asemassa, ja Suomessa on liikkumisen vapaus.
       
  1. Olisiko yhteiskunnalle halvempaa sijoittaa pakolaisia isompiin keskuksiin, jossa on jo valmiit palvelut ja resurssit?
    • Kiintiöpakolaiset tulevat kuntaan tavallisiksi kuntalaisiksi, jotka tarvitsevat pääasiassa tavallisia kuntalaisten palveluita. Sodankylässä on jo valmiiksi paljon maahanmuuttajia ja olemassa olevia palveluita.
       
  1. Pitääkö lapsiperheiden olla huolissaan turvallisuusasioista kiintiöpakolaisten vastaanottamisen takia?
    • Kiintiöpakolaisten valintaprosessissa kiintiöpakolaisen paikkaa hakeneet käyvät läpi monivaiheiset haastattelut ja prosessin, jonka aikana heidän taustansa ja tietonsa selvitetään hyvin tarkasti. Ulkomaalaislaissakin edellytetään, että valinnalle ei saa olla yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen, kansanterveyteen tai kansainvälisiin suhteisiin liittyviä esteitä.

 

 

Lisätiedot:

Kunnanjohtaja Viljo Pesonen

p. 040 161 4430

 

Taustatietoa:

Kotouttaminen.fi

Pakolaisten vastaanotto - Tietopaketti kunnille.pdf

Päivitetty: 9.8.2016 15:53

Tiedostot

No content found

Linkit

No content found