Ámmátlaš skuvlejupmi
Soađegili doaibmaovttadagas sáhtát studeret ruvke-, huksen-, sode-, ja elefápmosuorggi ja fitnodatdoaimma ja TELMA- ja TUVA-skuvlejumiid.
Lappi skuvlenguovddáš REDU Soađegili doaibmaovttadat fállá máŋggafágalaččat ámmátlaš skuvlejumi. Iešguđet surggiid oahppanbirrasat leat máŋggabealagat, ja studeanttat leat sullii 250.
Fállun leat vuođđodutkosat, ámmátdutkosat ja spesiálaámmátdutkosat. Dasa lassin sáhtát studeret dutkosa ovttaskas osiid ja sierra goarta- ja oanehisskuvlejumiid. Buot surggiid sáhttá studeret maiddái oahpposoahpamušain. Studeret sáhttá iežas áigedávvala mielde, maiddái duppaldutkkusin. Skuvlenkaleandaris gávnnat skuvlejumiid, gosa sáhttá dál ohcat.
Mii doaibmat aktiivvalaš ovttasbarggus guovllu fitnodagaiguin. Dán dihte studeanttat nagodit hábmet buriid bargoeallinaktavuođaid juo oahpuid áigge. Stuora oassi studeremis dáhpáhuvvá bargoeallimis eakti bargguin ja bargobirrasiin, skuvlensoahpamušain dehe oahpposoahpamušain. Stuorámus oassi oažžu barggu oahpuid áigge šaddan fierpmádaga bakte. REDU:s sáhttá čohkket maid riikkaidgaskasaš hárjánumi ja máhtu studeanttaid áigge.
Máŋggabealat oahppobirrasiid dievasmahttet guovllu fitnodagaid lassin iešguđetlágan barggut ja Lappi áidnalunddot luondu. Luostoduoddara ja Sompio mátkeealáhusguovlluide ádjána vuollil diimmu vuodjit. Luonddu áidnalunddotvuođa deattuhit maiddái lagašguovlluid Pyhä-Luosto ja Urho Kekkonen álbmotmeahcit.
Soađegili doaibmaovttadagas sáhtát studeret
- ruvkesuorggi
- fitnodatdoaimma
- huksensuorggi
- sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi
- elefápmo- ja automašuvdnasuorggi
- bargui ja iehčanas eallimii hárjehahtti skuvlejumi (TELMA)
- dutkkusskuvlejupmái hárjehahtti skuvlejumi (TUVA)