Oahppobagadallan lohkanjagi 2025–2026
Dás govviduvvo, mot oahppobagadallan ollahuvvá oahpuid áigge.
Oahppobagadallama riikkaviidosaš bákkolaš oahppobádji 1 lea juhkkon golmma studerenjahkái. Dat sisttisdoallá oahppodiimmuid, galledemiid, iešheanalaš studerema ja persovnnalaš bagadallama. Dárbbu mielde bagadallan addojuvvo sihke smávva- ja veardásašjoavkkuin.
Oahppodiimmut leat merkejuvvon lohkanortnegii, muhto daid lassin áigeguovdilis áššiid várás din soitet bovdet diimmuide maiddái eará áiggiid. Čuovo Wilma.
Studeanta čohkke dieđuid skuvlen- ja bargobálggesvejolašvuođaid oassálastimiin iešguđetlágan galledemiide. Daidda sáhttá searvat jahkásaččat iežas beroštumi ja skuvlla prográmma mielde.
Dákkárat leat omd.
- skuvlla siskkáldas galledeamit: studeanttat ja ámmátolbmot, geat ovdanbuktet iežaset oahpuid dehe bargobálgáid ja maiddái
- galledeamit skuvlla olggobeallái: omd. oahpásnuvvantuvrrat iešguđetlágan oahppolágádusaide, bargosajiide ja meassuide.
Oahppobagadalli ja studeantta gaskasaš persovnnalaš bagadallanságastallamiid čađahit dárbbu mielde olles logahatoahpuid áigge, goittotge nu, ahte juohke studeanta deaivá oahppobagadalli unnimustá aktii lohkanjagis.
Ságastallamiid mihttomearri lea:– kártet eallindili
– gieđahallat vejolaš hástalusaid ja doarjaga dárbbu
– ráhkadit studeren-, studeantačálus- ja joatkkaoahppo- ja bargoplánaid
– čielggasmahttit mihttomeriid
– gávdnat nanu beliid
– roahkasmahttit luohttit iežas máhttui ja arvvosnuhttit ovddidit daid. Sáhtát várret áiggi persovnnalaš bagadallamii Wilma dáhpáhusbovdehusa bakte dehe váldimiin eará ládje aktavuođa.
Nubbi riikkaviidosaš bákkolaš oahppobadji čađahuvvo nuppi studerenjagis.
Maiddái logahatstudeanttaid fuolaheaddjit sáhttet váldit aktavuođa oahppobagadalliin.