Varautuminen vanhuuteen
Varautumissuunnitelma omaan vanhuusikään kannattaa.
Vanhuuseläkeiästä on muodostumassa työelämän pituinen, jopa 30 – 40 vuoden mittainen ajanjakso. Tästä syystä omaan vanhenemiseen kannattaa varautua hyvin ja ajoissa. Apua varautumiseen saat ympäriltäsi olevilta ihmisiltä. Tärkeimpiä tukihenkilöitä ovat omat läheisesi, joiden kanssa on hyvä keskustella vanhuusiän toiveista. Myös eri tahojen asiantuntijat auttavat sinua suunnittelemaan omaa vanhuuttasi.
Hyvän vanhuusiän edellytyksiä ovat muun muassa omasta terveydestä huolehtiminen, tärkeiden ihmissuhteiden ylläpitäminen ja tietoteknisten taitojen kehittäminen. Myös taloudellinen varautuminen ja oman kodin mukautuminen liikuntakyvyn muutoksiin kannattaa huomioida.
Lisätietoa kodin muutostöistä ja korjausavustuksista löydät täältä
Edunvalvontavaltuutus ja edunvalvonta
Jossain elämäsi vaiheessa voit tarvita apua myös päivittäisten asioidesi hoitamiseen. Kotona asumista tukevia palveluita tuottavat kunnan lisäksi myös yritykset ja järjestöt. Lisäksi voit tehdä edunvalvontavaltuutuksen, jonka avulla voit etukäteen valtuuttaa tietyn henkilön huolehtimaan esimerkiksi omaisuutesi hoidosta. Maistraatti voi järjestää tarvittaessa myös edunvalvojan henkilölle, joka ei kykene itse valvomaan etujaan ja hoitamaan asioitaan. Tällöin henkilön tulee itse hakea edunvalvojan määräämistä. Muussa tapauksessa käräjäoikeus määrää edunvalvojan. Lisätietoa edunvalvontavaltuutuksesta ja edunvalvonnasta löydät Digi- ja väestötietoviraston (DVV) sivuilta.
Hoitotahdon ilmaiseminen
Laatimalla hoitotahdon jokainen voi varmistaa, että hoidossa noudatetaan hänen elämänarvojaan ja että mahdolliset hoitoratkaisut perustuvat hänen omaan tahtoonsa. Hoitotahdon laatiminen mahdollisimman ajoissa edistää itsemääräämisoikeuden kunnioittamista. Hoitohenkilökunta on velvollinen noudattamaan hoitotahtoa.
Pätevän hoitotahdon tekeminen edellyttää, että tekijä ymmärtää riittävällä tavalla hoitotahdon merkityksen ja sisällön. Hoitotahdon voi hyvin tehdä jo nuorena ja terveenä, ja sen kirjaaminen on usein mahdollista vielä muistisairauden lievässä vaiheessa. Kun tekee hoitotahdon, on siitä hyvä kertoa läheisilleen, omalle muistihoitajalle ja hoitavalle lääkärille. Kirjallinen hoitotahto on hyvä liittää potilasasiakirjoihin sekä sähköiseen potilastietokantaan. Tärkeää on, että hoitotahtolomakkeen olemassaolo on asianosaisilla tiedossa ja että se on helposti löydettävissä tilanteissa, joissa sitä tarvitaan. Tämän voi varmistaa kantamalla mukana hoitotahtokorttia. Lisätietoa hoitotahdosta ja tarvittavat lomakkeet sen tekemiseen löydät Muistiliiton sivuilta.