Ero ja huoltajuusasiat

Perheasioiden sovittelun tavoitteena turvata lasten etu ja asema perheessä

Sodankylän kunnasta saa perheasioiden sovittelua, sitä voit tarvittaessa pyytää perheneuvolasta tai sosiaalitoimesta. Perheasioiden sovittelu on henkilökohtaista ohjausta, neuvontaa ja keskustelua. Perheasioiden sovittelu on tarkoitettu lapsiperheille, kun vanhemmat miettivät eroa tai eropäätös on jo tehty. Perheasioiden sovittelu on tarkoitettu myös jo eronneille pareille, kun he yrittävät sopeutua uuteen elämäntilanteeseen tai lasten tapaamiset eivät suju. Lisäksi puolisot, jotka päättävät jatkaa parisuhteessaan, mutta tarvitsevat tukea ja apua ristiriitatilanteissa, voivat turvautua perheasioiden sovitteluun. Tavoitteena on turvata lasten etu ja asema perheessä.

Lastenvalvojan palvelut

Erotilanteissa huoltajuusasioissa tukea saa kunnan lastenvalvojalta. Sodankylän kunnassa lastenvalvojan tehtäviä hoitavat sosiaalityöntekijät Marjut Aikio ja Raija Kumpula. Työntekijät vahvistavat lasta koskevia sopimuksia ja antavat ohjausta ja neuvontaa.

Voit varata lastenvalvojalle ajan lapsen huolto-, tapaamisoikeus-, asumis- ja elatussopimusasioissa sosiaalityön päivystyksestä (p. 0400 694 024) ma - pe klo 9 - 11 .

Lapsen asuminen

Pohdittaessa lapsen tulevaa asuinpaikkaa eron jälkeen on hyvä ajatella, mikä on lapsen kannalta paras asuinpaikka ja miten asuminen käytännössä järjestyy. Tärkeää on huomioida se, kummassa asuinpaikassa lapsi parhaiten säilyttää tärkeät ihmissuhteensa. Vanhempien on hyvä pohtia myös sitä, mitkä tarpeet ovat erityisen tärkeitä juuri hänen lapselleen: missä toteutuu parhaiten lapsen perushoito (ruokailu, vaatteet ym), kehen lapsi turvautuu iloissaan ja suruissaan, miten lapsen päivähoito ja koulunkäynti järjestyvät parhaiten.

Lapsen on hyvä tietää, että ero on äidin ja isän välinen asia ja että lapsen ei tarvitse ottaa vastuuta tulevasta asuinpaikastaan. Lapsen toiveita ja näkemyksiä on kuitenkin hyvä kuulla. Vuoroasuminen voi olla sopiva ratkaisu silloin, kun vanhemmat ovat hyvissä väleissä keskenään ja pystyvät toimimaan yhteistyössä. Vuoroasumista ei suositella kovin pienille lapsille.

Lapsen huolto

Vanhempien erotessa voidaan sopia, että lapsen huolto on molemmilla vanhemmilla (yhteishuolto) tai vain toisella vanhemmalla (yksinhuolto). Kun vanhemmat sopivat lapsen yhteishuollosta, he vastaavat lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä yhteistyössä. Yhteishuollolle on edellytyksiä silloin, kun vanhemmat pystyvät sopimaan keskenään lapseen liittyviä asioita. Kuitenkin lapsen kanssa asuva vanhempi päättää yhteishuollossakin lapsen päivittäisestä hoidosta ja huolenpidosta. Yhteishuollossa molemmilla vanhemmilla on oikeus saada tietoja lapsesta eri viranomaisilta ja he päättävät yhdessä lapsen asuinpaikasta.

Yhteishuollossa haettaessa lapselle passia tai merkintää vanhemman omaan passiin tarvitaan molempien huoltajien allekirjoitukset. Samoin molempien vanhempien suostumukset tarvitaan silloin, kun päätetään lapsen uskontokunnasta tai kansalaisuudesta tai halutaan muuttaa lapsen sukunimeä. Yhteishuollossa vanhemmat edustavat lasta sekä riita-, rikos- että hakemusasioissa.

Yksinhuollossa lapsen huolto on yksin toisella vanhemmalla. Tämä vanhempi huolehtii huoltajan tehtävistä ja tekee lasta koskevat päätökset lapsen yksilölliset tarpeet ja toivomukset huomioon ottaen. Lapsen yksinhuolto on lapsen kannalta paras ratkaisu etenkin niissä tilanteissa, jolloin vanhempien välit ovat erityisen riitaiset. 

Lapsen tapaamisesta sopiminen

Eron jälkeen lapsella on oikeus pitää yhteyttä (puhelimitse, kirjeitse) ja tavata muualla asuvaa vanhempaansa.Tapaamisoikeus on nimenomaan lapsen oikeus. Vanhempien on autettava lasta yhteydenpidossa. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on molempien vanhempien vastuulla. Tapaamisoikeuden käytännön toteutuksesta voidaan sopia täsmällisesti. Vanhempien on hyvä sopia esim. kustannusten jaosta, tapaamisten ajankohdasta ja laajuudesta. Tapaamisten kustannuksista on hyvä neuvotella laadittaessa elatussopimusta.

Koska tapaamisoikeus on lapsen oikeus, vanhempien tulee kuulla lasta asioista sovittaessa lapsen ikä huomioon ottaen. Tapaamissopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Joskus voi olla tarkoituksenmukaista tehdä määräaikainen sopimus, jota muutetaan esim. lapsen vartuttua tai asuinpaikkakunnan vaihtuessa.

Jos emme pääse sopimukseen?

Aina vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta, asumisesta tai elatuksesta. Näissä tilanteissa he voivat hakea päätöstä käräjäoikeudesta. Käräjäoikeus pyytää tarvittaessa päätöksenteon tueksi sosiaalilautakunnalta ns. olosuhdeselvitystä siitä, miten lapsen asuminen, huolto ja tapaamisoikeus tulisi järjestää. Olosuhdeselvityksiä laativat sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijät yhteistyössä perheneuvolan kanssa. Olosuhdeselvitys tarkoittaa käytännössä muutamia lapsen henkilökohtaisia tapaamisia, vanhempien tapaamisia yksin ja erikseen sekä kotikäyntejä. Olosuhdeselvityksen tekemiseen varataan yleensä aikaa noin kolme kuukautta.

Mikäli selvitystyön aikana vanhemmat pääsevät sopimukseen, voi sosiaalilautakunta vahvistaa sopimuksen lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta ja ilmoittaa siitä käräjäoikeudelle, jolloin oikeuskäsittely raukeaa.

Lapsen elatus

Erotilanteessa vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapselle maksettavasta elatusavusta. Useimmiten vanhemmat sopivat ensin siitä, miten lapsen huolto ja asuminen järjestyvät ja sen jälkeen sovitaan elatuksesta. Elatussopimuksesta tulee ilmetä elatusmaksun määrä kuukaudessa, mistä ajankohdasta lukien maksu on maksettava ja milloin maksut päättyvät.

Lapsella on oikeus saada elatusta vanhemmiltaan 18. ikävuoteen saakka. Kuitenkin mikäli lapsi opiskelee, hänellä on oikeus saada elatusta vanhemmiltaan 18. ikävuoden jälkeenkin koulutuskustannuksiinsa. Asiasta voidaan sopia samalla tavalla kuin varsinaisesta elatusmaksustakin. Koulutuskustannuksista voidaan hakea päätös oikeudelta, jos sopimukseen ei päästä.
Vanhemman maksukyky voi vaihdella lapsen alaikäisyyden ja maksuvelvollisuuden aikana. Vanhemmat voivat sopimuksella muuttaa aiempaa elatusmaksupäätöstä, jos niissä olosuhteissa, jotka aiemman päätöksen vahvistamishetkellä olivat olleet maksun perusteina, on sekä lapsen, että maksavan vanhemman olot huomioiden tapahtunut niin olennaisia muutoksia, että muuttaminen olisi kohtuullista.

Vahvistetulle elatusmaksulle lasketaan lakiin perustuvat indeksikorotukset. Elatusapu korottuu indeksikorotusten perusteella ensimmäisen kerran siten, että vahvistamisvuotta seuraavana vuotena korotusta ei tule, mutta korotus toteutuu sen jälkeen kaikkina niinä vuosina, kun elatusapuja yleisesti korotetaan. Elatusmaksut nousevat, jos vuoden aikana elinkustannusindeksin pisteluku muuttuu vähintään 5 %. Indeksikorotukset merkitään pyynnöstä päätöksiin kunnan elatusturvatoimistossa kalenterivuoden alussa.

Laki ei tunne laskentakaavaa lapsen elatuksesta. Vanhemmilla on oikeus sopia elatusmaksusta keskenään. Elatusavun suuruuden arviointia helpottamaan ja kuntien käytäntöjä yhdenmukaistamaan oikeusministeriö on kuitenkin julkaissut ohjeen, joka on luettavissa oikeusministeriön internetsivuilla. Ohje on oikeudelliselta luonteeltaan elatusavun määräytymisperusteita koskeva suositus. Ohje perustuu lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975) säännöksiin. Elatusavun suuruutta laskettaessa lähtökohtina ovat lapsen elatuksesta annetun lain 1 ja 2 §:n mukaisesti lapsen elatuksen tarve ja vanhempien elatuskyky. Näille laissa väljästi kuvatuille kriteereille on pyritty löytämään ohjeessa täsmentävä tulkinta.

 

Päivitetty: 5.2.2016 11:17

 Yhteystiedot

​Sosiaalityön päivystys:
ma - pe klo 9 - 11
p. 0400 694 024

Lastenvalvojat:
​Sosiaalityöntekijä
Marjut Aikio
puhelinaika ti klo 14 - 16
p. 040 837 0976

Sosiaalityöntekijä
Raija Kumpula
puhelinaika ti klo 14 - 16
p.  040 836 4264

Käyntiosoite:
Sodankylän kunnavirasto
Jäämerentie 1
99601 Sodankylä
näytä sijainti kartalla

sähköposti: etunimi.sukunimi@sodankyla.fi

No content found