Yleistietoa kaupunki-nimityksen käyttöönotosta

Mikä tahansa kunta voi ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen valtuuston päätöksellä. Vastoin yleistä käsitystä, ei kaupunki-nimityksen käyttöönotto vaadi määriteltyä väestömäärää tai pinta-alaa.  Valtuustoaloitteen tekijä Pekka Heikkisellä oli pitkä lista perusteluita muutoksen tueksi. Kaupunki nimityksen käyttäminen vaikuttaisi hänen mukaansa positiivisesti Sodankylän imagoon: Sodankylä olisi pinta-alaltaan suurin ja pohjoisin Suomen kaupunki. Heikkisen mukaan Sodankylä täyttää myös ulkoisilta piirteiltään kaupungin vaatimukset ja usein mediakin kuulemma pitää Sodankylää jo kaupunkina. Valtuustoaloitteen kaupunki-nimityksen käyttöönotosta oli allekirjoittanut 11 valtuutettua.  Kunta voi itse arvioida täyttääkö se kaupunkimaiselle yhdyskunnalla asetetut vaatimukset. Usein arviointikriteereinä käytetään esimerkiksi kaupunkimaisen rakenteen ja toimintojen monipuolisuutta sekä kunnan keskusalueen kaupunkimaisuutta. 

Sodankylästä tulisi asukasluvultaan Suomen 85. suurin kaupunki. Suomen pienin kaupunki on Kaskinen, jonka asukasmäärä on 1285 kuntalaista. Asukasmäärää ei voida siis pitää mittarina kaupunki-nimityksen käyttöönotolle. Nykyinen asukasmäärämme ei ole esteenä kaupunki-nimityksen käyttöönotolle. Jos Sodankylästä tulisi kaupunki, olisi asukasluvultaan Sodankylää pienempiä kaupunkeja Suomessa 20 kappaletta. Pinta-alallisesti Sodankylä olisi Suomen suurin kaupunki.


Kaupunkimaisemaa löytyy jo keskustasta

Sodankylä täyttää keskusta-alueen kaupunkimaisen rakenteen mukaiset vaatimukset, sillä keskustan alueella on monipuolisesti erikoisliikkeitä sekä useita päivittäistavarakauppoja. Sodankylän keskustaa tullaan myös tulevaisuudessa kaavoituksellisesti muokkaamaan kaupunkimaiseen suuntaan: torialueen uudistus on jo suunniteltu. Sodankylässä ei kuitenkaan ole kaupungille tyypillistä ilta-elämää. Ilta-elämä vilkastuu tapahtumien aikaan, mutta esimerkiksi arki-iltaisin sosiaalinen ja kulttuurielämä on Sodankylässä hiljaista. Sodankylästä puuttuu kaupungeille tyypillinen "kaupunkimainen henki", vaikka palveluiden näkökulmasta keskustalla olisi mahdollisuus kehittyä vilkkaammaksi kohtaamispaikaksi kuntalaisille. 


Työllisten määrä lisääntyy, mutta väkiluku ei kasva​

Yhtenä piirteenä kaupungistumiselle nähdään myös työpaikkojen siirtyminen palvelukeskeisiksi. Sodankylässä työpaikkojen osuudesta alkutuotannossa on enää 8,8% kaikista työpaikoista. Jalostuksen osuus työpaikoista on 20,8 prosenttia ja 68,4 prosenttia työpaikoista keskittyy palveluiden ympärille. Sodankylä ei siis enää ole varsinainen maalaiskunta, sillä toimeentulorakenne on muuttunut kaupunkimaiseen suuntaan. Työllisyyden näkökulmasta Sodankylä alkaa jo muuttua kaupungiksi.

Väkiluvun vahvaa kasvua muuhun maahan verrattuna ja erityisesti työikäisen väestön kasvua pidetään yhtenä kaupungistumisen edellytyksenä. Tilastollisesti Sodankylä ei vastaa näihin kaupunkimaiselle väestörakenteelle asetettuihin arviointikriteereihin. Sodankylän asukasluku tippui 129 hengellä vuosina 2015-2016. Sodankylä tulee ennusteen mukaan sijoittumaan 20 heikoimman kunnan joukkoon tulevaisuudessa kokonaisnettomuuttoa tarkastellessa. Sodankylässä ei ole väestökasvun edellytyksiä nykyisten ennusteiden valossa, joiden mukaan väkiluvun ennustetaan jatkavan laskua seuraavan kahdeksan vuoden ajan. Kokonaisnettomuutosta huolimatta Sodankylän väestörakenteen kehitys työllisyyden näkökulmasta jatkuu positiivisena. Työttömien osuus työvoimasta on tippunut ja kunnan työllisyysprosentti on noussut tasaisen varmasti viimeiset neljä vuotta.


Kaupunkinimityksen käyttöönotosta imagohyötyä? 

Valtuustoaloitteessa kaupunki-nimityksen käyttöönottoa perusteltiin mahdollisilla imagohyödyillä, joita Sodankylä voisi saada kaupunkina. Suomessa kaupunki-nimityksen käyttöönotosta on muutamia positiivisia esimerkkejä, joissa kaupungiksi muuttumisen on koettu vaikuttuvan positiivisesti kunnan väestörakenteeseen. Hyvä esimerkki tällaisesti on kymmenvuotias Ylöjärven kaupunki, joka otti käyttöön kaupunki-nimityksen vuonna 2004. Kuntamuodon vaihtamisella haettiin imagollisesti positiivisia vaikutuksia. Kunnanhallituksen entisen puheenjohtajan Heikki Nurmisen mukaan positiiviset vaikutukset ovat toteutuneet. Ylöjärven asukasmäärä on esimerkiksi noussut noin 6000 asukkaalla kaupungistumisen jälkeen. Tilastollista tietoa siitä kuinka suuri vaikutus asukasluvun nousemiseen juuri kaupunki-nimityksen käyttöönotolla ei ole, myös muilla tekijöillä on voinut olla suuri vaikutus asukasluvun hurjaan kasvuun.

Imagollisesti onkin tärkeää miettiä haluavatko sodankyläläiset olla kaupunkilaisia? Jos kunnassa asuvat ei ole nimityksen käyttöönoton takana, voi siitä seurata negatiivisia vaikutuksia. Haapavedellä on kokemusta kaupunki-nimityksen käyttöönotosta ilman kuntalaisten tukea. Kuntalaiset pitävät Haapavettä edelleen enemmän kylämäisenä, kauniina, luonnonläheisenä ja viihtyisänä asuinpaikkana kuin kaupunkina, johon kuntalaiset liittävät negatiivisia mielipiteitä kuten melun, likaisuuden ja pölyisyyden. Nimitys liittyy siis vahvasti paikallisen identiteetin kysymyksiin nykyaikana. Kuntalaisten tulee haluta tuntea itsensä kaupunkilaisiksi. ​

Kirjoitus on julkaistu myös Sompiossa 27.9. Lisätietoa mahdollisen kaupunkinimityksen käyttöönoton vaikutuksista löydät ensi viikon Sompiosta , joka ilmestyy 4.10, sekä samaan aikaan tältä sivustolta. 

Päivitetty: 4.10.2017 16:23

Tiedostot

No content found

Linkit

No content found