Pakanat ja kristinusko

Lokan kylän ensimmäiset asukkaat olivat lappalaisia, jotka elivät metsästyksellä ja kalastuksella. Sompion lappalaisten talvikylä oli Kyläselän alueella, joka sijaitsee Lokka-Tanhua maantien varrella n. 25 kilometriä nykyisestä kylästä. Tämän ajan kuuluisin asukas oli lovinoita Akmeeli.

Ensimmäiset suomalaiset alkoivat ilmestyä Sompion erämaihin 1600-luvun lopulla, kun samaan aikaan lappalaisia käännytettiin kristinuskoon. Ensimmäistä kirkkoa suunniteltiin Kyläselkään, mutta lopulta se rakennettiin Sodankylään vuonna 1689. Sompion mahtavat erämaat ja kalaisat vedet antimineen säästivät ihmisiä suurten kuolinvuosien aikana 1696-1697. Lokkalaisten elämä jatkuikin pitkään rauhaisasti.

Itsenäisyys ja koulu

Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 vaikutti myös Lokan erämaakylään. Suurin osa nuorista miehistä siirtyi rajan pintaan, josta he palasivat olojen rauhoituttua. 1920-luku oli rauhatonta aikaa, koska rajojen vartiointia ei ollut järjestetty. Koltat tekivät ryöstöretkiä Suomen puolelle ja Mosku alias Aleksi Hihnavaara vastaavasti kostoretkiä rajan yli.

Benjamin Lokka totesi kiertokoulun riittämättömäksi opinahjoksi ja alkoi 1920-luvulla puuhata koulua Lokkaan. Vuonna 1927 koulu saatiin alueelle, mutta se sijoitettiin Rieston kylään. Lokan oma koulurakennus valmistui 1931. Koulussa oli oppilaita neljästä kylästä ja asuntola toimi kauppias Säärelän talossa. Tieyhteyden muuhun maailmaan kylä sai vuonna 1936, kun tie Korvasen ja Mutenian kautta Vuotsoon valmistui.

Lokan tuho ja nousu

Toinen maailmansota vei myös Sompion nuoret miehet rintamalle taistelemaan. Vaikka rintama oli kaukana Lapin erämaakylistä, eivät nekään olleet turvassa siviilikyliin tapahtuneilta partisaani-iskuilta. 14.7.1944 venäläinen partisaaniosasto hyökkäsi Lokkaan ja tuhosi kylän. Kyläläisistä 21 sai surmansa, joukossa naisia ja lapsia.

Lokan kylä poltettiin sekä venäläisten että saksalaisten toimesta. Keväällä 1945 väki alkoi palailla kylään ja uusi kylä alkoi nousta Luiro-joen länsirannalle. Poronhoito, metsänhoito ja kalastus olivat tuon ajan tärkeimmät elinkeinot.

Tekoallas

Tekoallas rakennettiin Sompioon vuonna 1967. Altaan pinta-alaksi tuli 417 km² ja se muodostui vesivarastoksi suurimmille osille voimalaitoksista. Allas peitti Posoaavan ja samalla valmistui uusi tie Lokasta Tanhuaan.

Nykypäivää

Suurin osa lokkalaisista saa edelleen toimeentulonsa luontaiselinkeinoista. Allas osoittautui vesivaraston lisäksi myös oivalliseksi kalavedeksi ja toi lisänsä kylän elämään. Lisäksi matkailu on saanut oman jalansijansa alueella. Kylällä on monia kehittämishankkeita, esimerkiksi Lokan luonnonvaraosuuskunta, jonka puitteissa luonnonvarojen jatkojalostusta kehitetään.

Pääsivulle